Oldfinion Aamunkajo

KTK-III
VIRTUAALIHEVONEN | SIM-GAME HORSE

"Kajo"
Suomenhevonen, tamma
Punarautias, 154cm
23.10.2016, 18v

Kasvattaja Oldfinion Dressage
Omistaja rukkanen (VRL-00583)

Koulutustaso HeA
Rekisterinro VH17-018-0064

Kouluratsastus taso 5 (1902.24 op.)
Lisää porrastettujen pisteistä alempana.

Kuvat © handepieni.kuvat.fi

Ikääntymisenä käytettiin 30 IRL-päivää = 1 virtuaalinen vuosi.
3v. - 21.01.2017 | 4v. - 20.02.2017 | 5v. - 22.03.2017 | 6v. - 21.04.2017 | 7v. - 21.05.2017 | 8v. - 20.06.2017

Luonne

Oldfinion Aamunkajo, tutummin Kajo, saapui Kaunovaaraan vuoden 2017 ensimmäisenä päivänä. Tallipiha oli hillittömän liukas ja nuoren tamman ensiaskeleet uudella kotipihalla muistuttivat kovasti Bambia liukkalla jäällä. Kajo oli melko pikaisen ostopäätöksen tulos. Sen suku tuntui jollain tavalla niin kivalta ja punarautias tamma houkutti niin kovasti, että olihan siitä pakko tehdä heti tarjous. Niin Kajo kotiutui meille pikapikaa. Meidän kirjoissa vuosi alkoi siis mainiosti, hevoskaupat kun tuppavat saamaan tämän emännän aina hyvälle tuulelle. Mikäs sen parempi tapa aloittaa uusi vuosi. Hymy korvissa asti talutin liukastelevan tamman talliini ja ihailin sitä koko päivän.

Kajo on reipas pikkutamma eikä sen kanssa ei pitänyt tulla suurempia ongelmia. Mitä nyt pippurinen Kajo on kova potkimaan kavereita ja valikoi lähelle päästettävät hevoset sekä ihmiset turhankin tarkasti. Potkimisuhkansa vuoksi tammalle ei ole ollut helppoa löytää sopivia tarha/laidunseuralaisia. Kajo on kova mimmi pomottamaan ja kääntää takapuolensa salamannopeasti potkuvalmiuteen, jos jokin ei häntä satu miellyttämään. Onneksi se on ihmisten seurassa potkimatta. Toisia hevosia se kuitenkin uhittelee eikä vieraissa paikoissa voi olla liian tarkka tamman takana kulkevien suhteen. Punainen rusetti hännässä on muistettava laittaa paikoilleen! Luimukorvainen lohikäärme kyllä antaa ymmärtää, että täältä pesee, jos tulet liian lähelle!

Hoitaessa on siis muistettava ettei tammaa parkkeeraa liian lähelle ulko-ovia tai toisia hevosia. Karsinassaan se saattaa uusille ihmisille näyttää luimukorvia. Ei se onneksi pure tai potki ihmistä. Koirista Kajo ei juurikaan tykkää, joten niiden pitäminen tamman tieltä on myös suotavaa. Punainen pikkumyy kannattaa sitoa karsinassakin, jos sitä siellä tahtoo hoitaa. Kajo rauhoittuu tutustuessaan uusiin ihmisiin ja ollessaan tekemisissä lempikavereidensa kanssa. Uusien ihmisten kanssa sillä on hieman sulateltavaa. Niin eläinlääkäri kuin kengittäjäkin ovat saaneet maistaa Kajon tuittuluonnetta sen ollessa rasittava hoidettava. Onneksi meille on vakiintuneet kivat ja tutut ihmiset hoitamaan näitä hommia. Kajokin nostaa jalat kiltisti tutulle kengittäjälle, joka tietää lähestyä tammaa extra-rauhallisesti.

Ratsuna Kajo on vaudikas ja tekee töitä mieluusti. Tamman ahkera luonne olikin suuri syy sille, että se ylipäätään ostettiin Kaunovaaraan. Kajo ei ole hirveän lahjakas kouluratsu, mutta se korvaa kaikki puutteet tekemällä erityisen paljon töitä hyvän suorituksen eteen. Kotona se puurtaa treenissä hikihatussa eikä tuota pettymystä kilpakentilläkään. Kipakkaa pikkutammaa saa ratsastaa reiluin avuin eikä haittaa vaikka sille pistäisi välillä vähän enemmän jarrua. Yleensä Kajon suorituksissa näkyy sen vauhdikas luonne eikä se jää matelemaan ellei sitä todella saa hidastettua kunnolla jo lämmitellessä. Kouluratsuna tamman työmotivaatio näkyy ulospäin sen liikkeissä. Esteillä Kajoa ei juurikaan voi kehua. Tamma hyppää kyllä, ei siinä mitään, mutta ei se sitä mielellään tee. Ehkä osa syy voi olla omistajan haluttomuudessa hypätä ratoja, mutta vieraallakin ratsastajalla Kajo pyrkii menemään esteen ohi, jos vain mitenkään mahdollista. Napakka esteratsastaja saa sen hyppäämään pieniä esteitä, mutta ilman kunnollista motivaatiota ei ratsastaja saa tammasta mitään irti esteillä.

Suku

Kilpailut

Päiväkirja

13.07.2018 Laitumelta kotiin

Lähdimme isännän kanssa hakemaan Kajoa takaisin laidunlomalta. Se oli löytänyt sopivat kaverit tutun tallilta. Kajollahan oli ollut alusta asti ongelmia tutustua uusiin hevosiin ja löytää kivaa laumaa, jossa se ei ahdistaisi muita hevosia rikki.. Turhan kovasti pomotteleva tamma rakasti pistää muut kuriin ja nuhteeseen. Varsinkin nuoremmat hevoset, jotka saattoivat uskaltautua kokeilemaan tamman hermoja. Kajolle oli sattumalta löytynyt sopiva lauma kun sen kanssa oltiin käymässä eräässä valmennuksessa. Olin jo valmistautunut paikkailemaan meillä kotona muita tammoja Kajon kopautusten jäljiltä kun kaverin kolmivuotiaat ristetysponipojat kaipasivat laumaan vanhempaa hevosta pistämään rajoja.

Kajon kanssa reissussa ollessamme olimme tutustuneet näihin poikaponeihin ja tamma oli kummallisesti saanut ne jo muutamassa minuutissa asettumaan tarhassa nätisti. Yllätykseksemme kaikki tapahtui ilman nirhaumia tai potkuja. Kajo tykkäsi poikaponeista ja ne tykkäsivät tästä tätihevosta, joka oli tullut määräilemään heitä. Niinpä sovimme Kajon laiduntavan näiden poikien kanssa kesällä jonkin aikaa. Kaukana kotoa tamma ei olisi ja sen saisi kuulemma hakea heti takaisin kun siltä tuntuisi. Vannoin ettei ihan heti tulisi ikävä, kotona kun pidimme hevoset laitumilla isoissa laumoissa eikä Kajo sopeutunut siihen vaikka olimme jo yhden kesän ajan kokeilleet.

Kotiin paluu tuli ajankohtaiseksi kun löysin vihdoin tammalle sopivan kumppanin ja eläinlääkärin kanssa olimme käyneet tarkistelemassa tamman kiimaa laidunloman aikana. Poikaponit olivat onneksi molemmat keväällä ruunattuja, joten niiden kanssa mitään vahinkoja ei päässyt käymään. Suokkiristeytystä emme olisi kotiin halunneetkaan.. Kotona odotti Mörkövaaran Punaparta jo innokkaana varsantekopuuhiin.

Kajo hörähti laitumen portilta. Koko pieni lauma oli juossut pikapikaa kohti porttia kun kuulivat auton ajavan lähelle. Laidun oli kivan iso ja osittain pikkuisen metsän suojissa. Syömistä oli riittänyt selkeästi niin pulleaa porukkaa siellä juoksenteli. Pojat yrittivät tulla turvat ojossa kerjäämään ruokaa, mutta Kajo ajoi ne heti pois korvat luimussa. Livahdin aitojen sisälle riimu käsissäni ja pujotin sen punaisen tamman päähän. Se lähti seuraamaan kiltisti perässä kun talutin sen portista ulos. Isännällä oli täysi työ pitää pojut aitojen sisäpuolella. Kajoa ei puolestaan näyttänyt haittaavaan lainkaan, että kotiinpaluu ja ero poikaponeista olisi nyt edessä. Se käveli rauhallisesti traileriin aloittaen heti heinien rouskuttamisen. Tamma meni ruokapöydästä toiseen ja siltä sen pyöreä maha näyttikin. Jos en olisi tiennyt sen olevan vain laidunmahaa olisin voinut pelätä jotain muuta.

Kotona Kajo sai perusteellisen pesun ennen eläinlääkärin toista kiimatarkastusta. Ehkä jossain vaiheessa saisimme kokeilla miten Punaparta ja Kajo sopisivat yhteen. Edellinen astutus oli sujunut kiitettävästi vaikka kipakka Kajo ei hirveästi halunnutkaan oreja päästää lähelleen. Ehkä se nytkin menisi yhtä kivuttomasti.

Valmennukset