Mehtälän Elvis

KTK-II, KRJ-I, SLA-I, YLA1
VIRTUAALIHEVONEN | SIM-GAME HORSE

 

Suomenhevonen, ori
Voikko, 150cm
21.12.2011, 15-vuotias

Kasvattaja Mehtälä
Omistaja rukkanen (VRL-00583)

Koulutustaso Vaativa B, 80cm
Rekisterinro VH15-018-1129

Kouluratsastus taso 6 (2452.32 op.)
Lisää porrastettujen pisteistä alempana.

Rakenne- ja pääkuva © SK , ratsastuskuvat © scirlin - Kiitos!

JÄLKELÄISET // 4 kpl

30.04.2016 Kaunon Eepos // e: Kaunon Kaamoslikka
04.06.2016 Kaunon Ennus KV-II,SV-II // e: Mehtälän Pirpana
01.09.2016 Kaunon Emanuel // e: Kaunon Tyttörukka
30.09.2016 Kaunon Eemil SV-II // e: Haavelaakson Tuike

Elvis on jalostuskäytössä ulkopuolisille tammoille.

SAAVUTUKSET

Suomenhevosten kantakirjatilaisuus 20.03.2017
18 + 18 + 18 + 18 = 72p. KTK-II

Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 15.04.2017
9,5 + 40 + 25 + 20 + 15 = 109,5 p. KRJ-I

Suomenhevosten laatuarvostelutilaisuus 20.07.2017
12 (3-3-3-3) + 24 + 25 + 20 + 20 = 101 p. / SLA-I

Yleislaatuarvostelu 30.07.2017
31,5 (17+14,5) - 32 (20+12) - 17 - 20 - 7 = 107,5p / YLA1 (AP1, parhaat rakennepisteet)

Satunnainen ikääntyminen. 3v 10.03.2015

Historia

Elvis on ollut melkoinen heittopussi. Se on juossut samojen kotien väliä useamman kerran ja joka kerta lähtiessään ori on vienyt palasen sydämestäni mukanaan. Voikkoa oria on ollut mahdotonta unohtaa. Eräänä päivänä katselin taas kerran rokkipoikani perään haikeana ja tein suuren päätöksen hakea Elviksen takaisin. Tällä kertaa pysyvästi. Ori saisi asua Kaunovaarassa viimeiseen henkäykseensä asti eikä vaihtaisi kotia enää ikinä.

Lupaukseni olen pitänyt ja Elvis asuu edelleen Kaunovaarassa. Ori on vuosien varrella saanut hienon liudan jälkeläisiä, kisannut paljon ja päässyt kantakirjaan asti. Voikon orin synnyttyä 2011 Mehtälän tallilla en tiennyt mihin kaikkeen se pystyisi. Sukunsa puolesta se oli varma menestyjä, kotien välinen heittopusseilu ei vain antanut oikein myöte Elviksen menestykselle sen ollessa nuori. Onneksi vaikeuksista huolimatta olemme pikkuhiljaa saavuttamassa Elviksen kanssa sille asetettuja päämääriä.

Luonne

Elvis on rehti, rehellinen suomenhevosori, joka historiastaan huolimatta luottaa ihmisiin täysillä. Sitä on kohdeltu aina hyvin eikä nöyrää oria ole maailma murjonut. Rehellisyytensä se näyttää reagoimalla avoimesti kaikkeen uuteen, sen ilmeestä ja olemuksesta näkee mielipiteen heti. Palaute on suoraa eikä Elviksen kouluttamisen kanssa olekaan koskaan ollut ongelmaa, heti on tiedetty mitä on tehty väärin ja mitä oikein. Aina eteenpäin menossa olevaa oria ei yksi huono treenipäivä lannista vaan se marssii seuraavana päivänä optimisena kohti uusia haasteita.

Hoitaessa Elvis käyttäytyy reippaan orimaisesti. Se kokeilee välillä pomottaa ihmistä, mutta tyytyy omaan paikkaansa laumassa kun sen sille osoittaa suorasukaisesti. Uusia ihmisiä Elvis testaa aina. Napakalla otteella sen kanssa pärjää kuitenkin helposti. Paikallaan se seisoo kärsivällisesti harjatessa, varustaessa ori on energisenä lähdössä töihin eikä malttaisi millään pysyä nahoissaan. Kuolaimet sujahtavat suuhun helposti eikä satulavyön kiristäminenkään tuota ongelmia. Elviksen mielestä on ihanaa päästä liikkumaan. Orista tulee melkoinen höyrypää, jos sillä on turhan monta lomapäivää. Sairaslomailu ei tälle touhukkaalle ratsulle sovi lainkaan.

Ratsuna Elvis on vähintäänkin energinen. Ori kulkee reippaasti omalla moottorilla, sitä ei todellakaan tarvitse koskaan potkia eteenpäin ellei se sitten ole kipeä. Molemmin puolisen kunnioituksen löytyessä Elvis on nöyrä ja näppärä ratsu, joka tekee mitä pyydetään vaikkei annakaan mitään ilmaiseksi. Töitä on tehtävä molempien osapuolten, jotta menosta tulee rentoa ja joustavaa. Ratsastajaa testaillessaan Elvis kulkee kyllä eteenpäin, mutta ei suinkaan sitä vauhtia mitä ratsastaja haluaisi. Asetuksia voi joutua hakemaan jonkun aikaa, ori osaa olla kova suustaan, mutta äärimmäisen herkkä kyljistään. Pahimpina päivinä se on kuin dynamiittipötkön päällä istuisi. Luottamuksen rakentuessa Elvis rentoutuu, kulkee liitävin askelin pitkin koulukenttiä ja antaa kaikkensa. Estekentillä orista löytyy turhan paljon vauhtia ja sen ohjaamiseen saa käyttää kaiken keskittymisensä. Elviksen kanssa työskentely on palkitsevaa, sillä yhteistyön hioutuessa yhtenäiseksi on se herkkä ratsastaa ja mahtava kisaratsu, joka ei anna tiukan paikan tullen periksi.

Maastoratsuna Elvis on aina luotettava kaveri, jonka jarrut toimivat takuuvarmasti. Maalaisjärjellä varustettu ori kulkee sinne minne pyydetään eikä pelkää oikeastaan mitään. Uusiin juttuihin se suhtautuu uteliaan varautuneesti, katsoo tarkkaavaisesti tilanteen ja useimmiten toimii ratsastajan pyyntöjen mukaisesti. Ratsastajan säikähtäessä yllättävää tilannetta voi Elviskin ottaa jalat alleen. Tyhmänrohkea se ei ole ja tilanteen näyttäessä vaaralliselta se pakenee paikalta luonnollisesti.

Suku

i. Fiktion Eelis
KTK-III, YLA2, KRJ-I, SLA-II

ii. Muistoraunion Uupos
KTK-III, SLA-II, YLA2,
KRJ-I, ERJ-III, VVJ-III

iii. FNS Eepos
VIR MVA Ch., KTK-I, KRJ-I, VVJ II, YLA1
iie. Viljamäen Muskamaija
ie. Haavelaakson Milja
KTK-II, VIR MVA Ch, SLA-II,
YLA1, KRL-II, KRJ-I,
VSR:n ja KRJ:n jälkeläisluokka AB
iei. Nerian Eemil
VIR MVA Ch.KTK-I,
KRJ-I, VVJ-I, YLA1
iee. Wadelman Kuvitelma
Champion, KTK I, KRJ III,
YLA 2, SLA I*, ATC II

e. Aikahali HUI
KTK-III, KRL-II, YLA1, SLA-I, KRJ-II

ei. Lakean Antte
Ch, YLA2, KRJ-II, SLA-II

eii. Haavelaakson Eedvar
VIR MVA Ch, KTK-I, YLA1
eie. Lakean Kuningatar
Champion, KTK II, YLA2

ee. Haavelaakson Milka
VIR MVA Ch, KTK-II, KRL-II

eei. Hilu-Ässä
VIR MVA Ch, KTK III
eee. Taikakuun Hämypilvi
VIR MVA Ch, KTK-II, SLA-I

Elviksen laajennettu sukutaulu (5-polvea)

Kilpailut

NÄYTTELYMENESTYS

22.12.2016 - kutsu - Suomenhevosorit - RCH, 2/12, (4-4½-4½-4½-4-4-4-3½-3½-3½=40p)

KRJN ALAISET KISAT
32 sijoitusta
03.07.2016 | kutsu | VaB | 4/40
03.07.2016 | kutsu | VaB | 3/40
05.07.2016 | kutsu | VaB | 1/40
06.07.2016 | kutsu | VaB | 5/40
07.07.2016 | kutsu | VaB | 1/40
07.07.2016 | kutsu | VaB | 5/40
14.07.2016 | kutsu | HeA | 2/40
19.07.2016 | kutsu | HeA | 5/40
21.07.2016 | kutsu | HeA | 6/40
25.07.2016 | kutsu | HeA | 5/40

30.07.2016 | kutsu | HeA | 2/40
06.08.2016 | kutsu | VaB | 6/40
06.08.2016 | kutsu | VaB | 4/40
02.08.2016 | kutsu | VaB | 2/40
03.08.2016 | kutsu | VaB | 1/40
04.08.2016 | kutsu | VaB | 2/40
06.08.2016 | kutsu | VaB | 1/40
06.08.2016 | kutsu | VaB | 5/40
08.08.2016 | kutsu | VaB | 2/40
10.08.2016 | kutsu | VaB | 5/40

16.05.2016 | kutsu | heA | 1/40
16.05.2016 | kutsu | heA | 1/40
25.06.2016 | kutsu | vaB | 1/40
26.06.2016 | kutsu | vaB | 3/40
30.06.2016 | kutsu | heA | 5/30
01.07.2016 | kutsu | vaB | 1/40
01.07.2016 | kutsu | vaB | 4/40
03.07.2016 | kutsu | vaB | 1/30
03.07.2016 | kutsu | heA | 5/30
04.07.2016 | kutsu | vaB | 4/40

09.07.2016 | kutsu | vaB | 4/30
09.07.2016 | kutsu | vaB | 4/30

Porrastetut ja ominaisuuspisteet
Kouluratsastus taso 6/5 2452.32 op. Esteratsastus taso 3/-1 1082.19 op. Kenttäratsastus taso 0/-1 0 op.
Tahti ja irtonaisuus 1370.13 Hyppykapasiteetti ja rohkeus 0.00 Nopeus ja kestävyys 0.00
Kuuliaisuus ja luonne 1082.19 Tarkkuus ja ketteryys 0.00    
Varusteet

Hevoselle kerätään sinivalkoisia varusteita (riimut, loimet, yms)
Yleisvarusteet (yleissatula & -yleisuitset, mustat hopeisilla osilla)
Kouluvarusteet (koulusatula & meksikolaiset suitset, mustat hopeisilla osilla)
Loimia (tallissa fleece, ulos talvella paksu toppaloimi, kesällä ei loimiteta!)
Kisoihin mukaan parempi satulahuopa (se valkoinen!) ja nahkariimu

Hoito-ohjeet

Tarhaa Naatin kanssa, jos pakko laittaa pieneen tarhaan
Loimi vain kovalla pakkasella/märkänä
Suojat ratsastaessa
Sininen riimu tarhatessa
Ei letitetä kisoihin ellei ole pakko
Kerran viikossa pitkä maastolenkki

 

Päiväkirja

Irtohypytystä!

16.03.2017

Maneesissa oli kaikki valmista jo aamupäivällä. Irtohypytyspäivä! Tätä oli odotettu siitä asti kun maneesi oli valmistunut noin kuukausi sitten. Mukamas kiireisenä oli helppoa lykätä asiaa viikosta toiseen, olihan meillä vaikka mitä muutakin tekemistä. Tänään olimme kuitenkin kolmen ihmisen voimin maneesilla laittamassa irtohypytykseen tarvittavia esteitä, lankoja ja muuta paikoilleen. Matti ja Elli olivat mainioita apureita. Ei mennyt pitkään kun esteet ja kuja olivat paikoillaan. Ensimmäisenä vuorossa olisi Elvis. Voikko ori haettiin tarhasta suoraan maneesille ja sen silmiin syttyi kipinä sen nähdessä esteet. Vaikka Elvis olikin kouluratsu henkeen ja vereen oli se innoissaan esteistä. Se ei pärjännyt kovinkaan kummoisesti estekentillä, mutta kotona se hyppäsi innokkaasti. Juoksutin oria hetken liinassa, lämmittelimme lihaksia ennen kuin se pääsisi irti. Elvis ei tosin oikein malttanut keskittyä ympyrällä pyörimiseen kun esteet houkuttelivat vieressä. Hetken pyörimisen jälkeen luovutin ja päästin orin irti. Se laukkasi pitkin maneesin pitkää sivua ja pukitti innoissaan. Kujalle suunnatessaan se pinkoi minkä jaloistaan pääsi. Esteet olivat alkuun hyvin pieniä ja ori lähinnä juoksi niiden yli. Toisella kerralla se laukkasi kujan läpi pikkuisen rennompana. Ennen kolmatta kertaa minä ja Matti pidimme huolen ettei ori menisi kujalle sillä välin kun Elli nosti esteitä korkeammiksi. Nyt Elvis joutui jo oikeasti hyppäämään. Ori mennä paahtoi kujan läpi hirmuista kyytiä, pelkäsin sen juoksevan esteiden sekaan, mutta täpärällä hidastamisella ori hyppäsi ensimmäisen esteen ja seuraavalle vauhti oli jo sopivampi. Esteiden jälkeen ori ravaili hetken päämäärättömästi, joten ajoimme Matin kanssa sen takaisin kujalle. Elvis nosti laukan ja hyppäsi nyt esteet paremmalla keskittymisellä. Vielä kerran korkeuden nosto ja pari kertaa esteet yli. Elvis oli hikinen, se puhisi innoissaan vaikka oli selkeästi jo polttanut suurimmat pöllöily energiat hyppyihin. Ajoimme sen vielä kertaalleen kujalle. Ori laukkasi nyt hitaammin, hyppäsi tarkasti ja nätillä tyylillä. Se oli todella komea näky! Ihana Elvis.

Elvis pääsi irtohypytyksen jälkeen talliin loimen alle kuivattelemaan. Annoin sille ruokakuppiin hieman ylimääräistä herkkua. Ori rouskutteli tyytyväisenä kuivattua leipää eikä olisi voinut juuri sen onnellisemmalta näyttää. Onneksi olin ottanut orin takaisin meille kotiin. Sen olisi määrä osallistua laatuarvosteluihin kevään/kesän aikana, joten valmisteluja olisi tehtävä.

Rokkiorin paluu

30.4.2016

Rokkiori saapui Kaunovaaraan juuri vapun juhlahumun alla. Voikkoa liitokaviota tervehti tallipihassa utelias naapuritilan isäntä. Oikeastaan mies oli tullut auttamaan jossain muussa, mutta jäi katselemaan lumoutuneena energisen orin laskeutumista trailerista. Olin taivutellut orin takaisin itselleni, monen vuoden eron jälkeen oli Elvis taas minun. Ikioma rokkipoika. Olin vakuuttunut, että nyt tehtäisi tästä orista tallin seuraava tähti eikä luovutettaisi ennen kuin sen kanssa olisi käyty laatuarvostelut koluamassa läpi ja jälkeläislistaan olisi saatu ainakin neljä varsaa. Elviksen oli nyt tarkoitus lunastaa kruununsa.

Pöllähtänyt ori seisoi trailerin vieressä katsellen uutta kotiaan hämmentyneen uteliaana. Naapurin isäntä kyseli tyhmiä hevosen väristä, iästä ja siitä miten se oli minulla aiemmin ollut. Kerroin meidän värikkäästä historiasta ja siitä kuinka upea suku Elviksellä olikaan taustallaan. Orissa oli aina ollut se jokin mikä sen emässäkin oli minut vuosia sitten hurmannut. Se ei ollut mikään maailman hurmaavin olento, mutta jollain omituisella tavalla kiehtova. Suvusta löytyi mieleisiä nimiä ja tietysti Elviksen emää Halia kunnioittaakseni olin sen halunnut itselleni takaisin.

Elvis pääsi tyhjään tarhaan tarkkailemaan tallipihan menoa. Iltapäivästä se oli rauhoittunut mukavasti. Tänään se ei vielä saisi tarhakaveria, mutta saisi illalla tutustua tuleviin kavereihin tallissa. Elvis näytti tarhassa siltä, että se kuului juuri siihen. Ettei se olisi koskaan missään kaukana ollutkaan.

ex-omistajan annika n. kirjoittama

23.02.2013

Elviksen kanssa ollaan keskitytty hieman koulutuksen eteenpäinvientiin, jonka vuoksi ori ei ole vielä kunnolla meillä ollessaan startannut kilpakentillä. Kesää kohti mennään, joten eiköhän me kisakentille päästä viimeistään silloin. Elvis on kuitenkin osoittanut oikein kivaa yhteistyökykyä, sillä alamme oikeasti olla jo vahvan vaativan b:n osaava ratsukko. Pikkuhiljaa vaativa a:n asioitakin harjoitellaan pienissä määrin, mutta kilpaillessa pysymme vaativa b:llä. Tänään teimme kunnon treenin ilman satulaa. Alkuun taivuttelin oria jonkin verran käynnissä ja ravissa tehden etenkin voltteja ja kiemurauria. Työskentelimme kumpaankin suuntaan myös pääty-ympyröillä, hakien hyvää askellusta ja pikkuhiljaa hyvää, pyöreää työskentelymuotoa. Ori toimi kivasti, mutta aika-ajoin se painoi hieman kädelle, joten sain hetken sen kanssa ravissa työskennellä, kunnes Elvis keveni edestä ja käytti myöskin takaosaansa kunnolla. T&aul;stä jatkettiin laukkatyöskentelyyn, jossa haettiin heti reipasta, mutta hallittua laukkaa, jossa oikea muoto säilyisi. Työskenneltiin parin kierroksen verran pääty-ympyröillä ja yhdellä keskiympyrällä, jonka jälkeen käveltiin kaksi kierrosta pitkin ohjin. Ohjien kokoamisen jälkeen vaihdettiin suuntaa ja kierroksen verran ravailtiin tehden voltteja, ja ori hakeutuikin jo oikeaan muotoon, jonka jälkeen nostettiin laukka tähän kierrokseen. Laukat onnistuivat myös tähän suuntaan moitteettomasti, joten loppuravit käytiin ravaamassa maastossa ja Elvis taisi nauttia oikein olan takaa saadessaan ravailla omaan tahtiinsa ennen loppukäyntejä.

ex-omistajan annika n. kirjoittama

30.05.2012

Kesän tultua saatiin talliin takaisin odotettu ori, Elvis. Se saapui kasvattajatalliltaan Mehtälästä, kun sen sinne annoin ajanpuutteen ja loukkaantumisen vuoksi. Nyt kasvanut ja vahvistunut ori saapui kovaa ääntä pitäen ja päästiin niin sanoakseni heti tositoimiin. Satula selkään ja kentälle. Rukkanen päätti jäädä katsomaan työskentelyämme. "Mul tulee kauhee ikävä tota poikaa!" nainen valitteli ja ennen tunnin alkua sain odotella, kuinka Elvistä siliteltiin ja taputeltiin ja sitten pääsimme aloittamaan. Ori oli opetettu painoavuille! Mahtavaa. En ollut käynyt selässä muutamaan päivään ja lihakseni olivat täysin jumissa edellisestä ratsastuksestani - olinhan mennyt Lindalla. Elvis oli kuitenkin heti alkuun todella pehmeä suustaan ja reagoi ohjien ollessa pitkinä pelkkiin istunta-apuihin. Teinkin lämmittelyksi paljon voltteja ja muitakin taivutuksia, ja lopulta sitten avoväistöä - ori toimi kuin unelma ja miltei ajatuksen voimalla. En ollut tavannut näin kauniisti liikkuvaa, ja rentoa suokkia koko hevostelu-urani aikana. Lämmittelyn jälkeen siirsin orin raviin ja tein samoja harjoitteita ravissa. Niinkin yksinkertaista, kuin se olikin, Elvis tuppasi pari kertaa hieman oikomaan kulmia ratsastaessani. Muuten ori toimi suhteellisen hyvin, ja sain hämmästyä kerta toisensa jälkeen. Kokeilimme lopputunnista myöskin laukkaa ja Elvis innostui oikein kunnolla ja pari ilopukkiakin tuli heitettyä. Jäähdyttelyksi kävimme kävelemässä metsässä. Elvis on todellakin hieno hevonen, ei kiirehdi - eikä ole laiskakaan.

Elviksen lähtö?

29.5.2012

Laitoin tänään viestiä Elviksen omistajalle. Ori olisi valmis lähtemään kotiin jos koti olisi valmis ottamaan orin vastaan. Nuori rokkiori on edistynyt mainiosti. Elvis on valmis kisakentille omistajansa kanssa, ori on oppinut olemaan laumassa ja pääsee laitumelle kunnes omistaja päättää mitä tekee oripojan kanssa.

Viestin laittamisen jälkeen kävelin suoraan Elviksen karsinaan. Aamuruoka oli kelvannut hyvin orille, joka nuoleskeli vielä kuppinsa pohjaa, jos sieltä löytyisi hiukan lisää kauroja. Nappasin karsinan ovesta orin riimun ja riimunnarun, avasin oven ja Elvis upotti turpansa syliini. Sujautin riimun orin päähän ja lähdin viemään sitä ulos. Ensimmäinen kasvattini oli jo näin iso ja komea ori. Miten aika voikaan mennä niin nopeasti? Tarhan sijaan veinkin orin kentälle ja nousin orin selkään korokkeelta. Elviksestä oli tullut kuuliainen ja rauhallinen ratsu, ainakin silloin kun tiedossa ei ollut mitään hirmuista treeniä. Kentällä ori kuunteli pieniäkin apuja ja kuljimme ympäri kenttää ilman satulaa ja suitsia. Alkuun en olisi voinut uskoa todeksi että pikkuisesta oripojasta oli tullut näin fiksu ja mukava ratsu. Pyysin orilta ravia ja se otti pari sivuaskelta, mutta varoi tiputtamasta minua selästään. Pari kierrosta ravattuamme nostin laukan, Elvis laski päänsä alas ja laukkasi rennosti pyöräessä muodossa eteenpäin kantaen itseään nätisti eteenpäin.

Annoin orin pian hiljentää käyntiin. Elvis tallusti eteenpäin varmoin ja rennoin askelin. Pysäytin orin pienin avuin ja laskeuduin alas sen selästä. Taputin sen kaulaa, rapusttelin hetken ja Elvis innostui haistelemaan taskujani, joissa se tiesi herkkujen lymyävän. Elvis oli ollut alussa kuin mikä tahansa nuori ori, hieman villihkö mutta sellainen joka kunnioitti ihmistä eikä riehunut jos tilanne ei sellaista kestänyt. Elviksellä oli ollut aina hyvä tilannetaju ja se pysyi rauhallisena niin kauan kuin muutkin olivat rauhallisia. Hermostuneessa joukossa Elvis saattoi singota mihin suuntaan tahansa. Nykyään orin hermot kestivät jo paljon paremmin levottomiakin tilanteita.

Talutin orin laitumen portille, jossa pari kaveria tulikin jo Elvistä vastaan. Hevoset hörisivät toisilleen ja jouduin hieman komentamaan muita, jotta sain Elviksen portista sisään ja riimun pois orin päästä ennen kuin se ryntäsi pukkilaukkaa kavereiden kanssa laitumen toiseen päähän. Ilo oli katsella hyvin kasvanutta ja lihaksia kerryttänyttä oria, joka elämänilosta jaksoi riemuta kavereiden kanssa pitkin maita ja mantuja. Elviksestä tulisi vielä hieno kisaratsu ja upea siitosori jonain päivänä.

Elviksen edistymisestä

09.05.2012

Elviksen kanssa on edistytty oikein hyvin. Oripoika on päässyt kisaamaan asti vaikkei voittoja tai sijoituksia ole juuri tullutkaan on Elvis saanut tärkeää kokemusta kisojen kiertämisestä. Matkustamine non sujunut hyvin ja kisapaikoillakin Elvis käyttäytyy järkevästi. Orista on tullut herkkä ja mainio kouluratsu. Luonnollisesti ollaan myös paljon maastoiltu ja parin hevoskaverin kanssa Elvis on viihtynyt maastoreissuilla oikein mainiosti.

Elviksen paluu

17.3.2012

Eilen illalla Elviksen omistaja Annika kertoi ottavansa hieman etäisyyttä hevosteluun. Minulla oli siis mahdollisuus ottaa kaksi kasvattia, Juno ja Elvis takaisin jos haluaisin. Pohdin hetken nuorten hevosten sijoittamista uuteen kotiin, mutta tulin siihen tulokseen että Elvis voisi tulla oman kattoni alle kisaamaan ja valmentautumaan siksi aikaa kunnes Annika päättäisi palata hevostensa pariin.

Tänä aamuna huomasin seisovani kuljetusauton perällä toivottamassa tervetulleeksi Elviksen. Meidän rokkiori palasi takaisin kotiin. Tuntui kummalliselta nähdä pienestä varsasta jo nuoreksi oriksi kasvanutta Elvistä, ensimmäistä kasvattiani. Ori pälyili ympärilleen uteliaana. Tallissahan meillä ei enää tilaa ollutkaan, mutta vasta valmistunut pihatto saisi nyt ensimmäisen asukkaansa. Toiveissa on saada sinne toinenkin nuori ori pian, mutta saa nähdä miten sen haaveen käy. Elvis kuitenkin tutki ympäristöään innoissaan. Koska kovia pakkasia ei ole enää tuloillaan voi Elvis aivan hyvin asustella pihatossa. Karvanlähdö oli orilla alkanutkin eikä Annikan mukaan Elvistä oltu kovin varjelevasti loimitettu talvella, joten tuskin ori mitään palelisi. Sitä paitsi onhan meidän pihatossa kunnon sisätila jonne mennä, siellä on vaan paljon vapaampaa liikkua kuin tallissa. Laku-ruuna pääsee tosin nyt alkuun oripojan kaveriksi ettei yksinäisyys käy liian suureksi.

Iltapäivällä otin orin harjattavaksi ja kipaisimme kentälläkin vähän kokeilemassa maastakäsin töiden tekemistä. Ori kuunteli tarkasti ja teki mitä pyydettiin. Elviksellä toimii kunnioitus ihmistä kohtaan eikä se turhia riehunut vaikka sai vapaasti juoksennella kentällä. Uskon että tästä alkaa oikein hyvä suhde, onhan Elviksen vanhemmatkin molemmat niin hienoja etteikö oripojasta tulisi oikein upeaa ratsua. :)

Valmennukset

Kouluvalmennuksessa

10.03.2017

Olin kutsunut Ellin taas valmentamaan. Onneksi oli nykyään mukava valmentaja ihan omassa talliporukassa niin ei tarvinnut lähteä kauemmaksi valmentautumaan. Suuntasin Elviksen kanssa iltahämärässä kohti maneesia. Ori oli kuin Duracell-pupu. Turhankin energinen ja innokas. Toisaalta eipä tarvitsisi potkia sitä eteenpäin koko valmennusta vaan saisi keskittyä ratsastamaan. Noustessani orin satulaan tunsin heti katuvani aikaisempaa ajatusta. Elvis ei malttanut seisoa paikallaan vaan steppasi minkä ehti. Komensin oria ja sain sen seisahtumaan niin, että ehdin nousta sen satulaan. Ori lähti kävelemään heti ominpäin, pysäytin sen päättäväisesti ja jouduimme hieman taistelemaan, jotta sain satulavyön kiristettyä ja jalustimet oikeille paikoille. Ärähdin Elvikselle. Ori huiski hännällään ärtyneenä, se halusi just nyt heti liikkelle. Annoin orin lähteä uralle vasta siinä vaiheessa kun se oli hetken seisonut paikallaan liikahtamatta. Elvis heitti päätään turhautuneena. Se ei todellakaan olisi halunnut seisoa paikallaan sekuntiakaan.

Ellin saapuessa maneesiin olin jo kävellyt Elviksen kanssa tarpeeksi. Oria ei todellakaan tarvinnut hoputtaa edes alkukäynneissä vaan se yritti jatkuvasti raville. Aloitimme ravityöskentelyllä Ellin käskystä. Harjoitusravia, pääty-ympyrät ja keskiympyrää. Taivuttelin Elvistä ja yritin saada sen rauhottumaan. Ympyrät onneksi hidastivat menoa huomattavasti. Uralle päästyään ori yritti kiihdytellä, mutta kevyin pidättein ja istunnalla ratsastaen toppuuttelin sitä. Jonkin ajan kuluttua Elvis tuntui olevan paremmin avuilla eikä yrittänyt kiihdytellä karkuun. Elli käski meitä keskeltä maneesia ottamaan seuraavaksi laukkaa. Hillitysti yritin nostaa laukkaa, mutta Elvis ampaisi eteenpäin hirveällä voimalla. Heilahdin satulassa ikävästi pysyen kuitenkin juuri ja juuri selässä. Otin ohjat lyhyemmiksi ja pakotin orin hidastamaan. Laukka lyheni, ori yritti venkoilla vastaan, mutta totteli. Annoin sille pikkuisen ohjaa onnistuneen kierroksen jälkeen. Seuraavaksi Elli käski meitä isolle keskiympyrälle. Elvis totteli ja laukkasi oikein nätisti ympyrällä. Ympyrältä takaisin uralle vaihdoimme raviin. Seuraavalla pitkällä sivulla samanlainen ympyrä. Elvis laukkasi nyt kuuliaisesti ja tuntui lopettaneen turhat venkoilut. Seuraavaksi otimme laukanvaihtoa. Laukka vaihtui vaikka ei ihan kevyeltä hommalta näyttänytkään. Elli neuvoi, minä kuuntelin ja yritin saada Elviksen liikkumaan paremmin.

Jonkin aikaa puurrettuamme laukanvaihtojen kanssa vaihdoimme tehtävää. Elvis oli nyt kiltisti kuulolla ja teimme hieman pohkeenväistöjä ravissa. Ori kulki kauniisti, meno oli nyt huomattavan paljon kevyempää kuin aikaisemmin. Meille molemmille tuli hiki näissä hommissa. Elli komensi meitä reippaasti ja teimme vielä muutamia harjoituksia ravissa. Lopuksi annoin Elviksen vielä ravailla ympäri maneesia rennosti pidemmin ohjin. Ori venytti itseään hienosti ja tuntui selkään asti todella kivalta.