Hamahelmisimpukka

VIR MVA Ch, KTK-I. SLA-I, KRJ-I, YLA2, Jälkeläisluokka AB
RIP 17.05.2018
VIRTUAALIHEVONEN | SIM-GAME HORSE

 

Suomenpienhevonen, tamma
Kulomusta, 144cm
01.01.2016, 22v

Kasvattaja Riittiahon siittola (evm)
Omistaja rukkanen (VRL-00583)
Entinen omistaja: Sylvester (VRL-00483)

Koulutustaso HeA, 90cm, noviisi (pari)valj.
Rekisterinro VH16-018-0222

Kouluratsastus taso 5 (1854.16 op.)
Lisää porrastettujen pisteistä alempana.

kuva © Niina virtanen

JÄLKELÄISET // 5 kpl

01.02.2016 Tiilikan Hamanaattori KTK-II, VSN National Champion, Ch, YLA2, KRJ-I, SLA-I* // i: Tjefred
20.01.2017 Kaunon Helmetär KRJ-III, SLA-II, VSR jälkeläisluokka C // i: Suikuri
18.08.2017 Kaunon Iskunkiertokuja // i: Iskunvarjelus
04.10.2017 Kaunon Helmenharmaa KTK-III // i: Siipiratas
06.12.2017 Kaunon Hamajainen SV-II // i: Aggressio

SAAVUTUKSET

Suomenhevosten kantakirjatilaisuus 20.12.2017
21 + 21 + 21 + 21 = 84p. KTK-I

Champion-arvonimi myönnetty helmikuussa 2018.
VIR MVA Ch-arvonimi myönnetty 04.04.208

Jälkeläisluokka AB myönnetty 12.04.2018

Suomenhevosten laatuarvostelutilaisuus 20.04.2018
SLA-I (91p)

Yleislaatuarvostelu tilaisuus 30.04.2018
29,5 (19+10,5) - 25 (13+12) - 17 - 18 - 5 = 94,5p / YLA2

Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 15.05.2018
6 + 38 + 22 + 19 + 15 = 100 p. KRJ-I

Ikääntymisenä käytettiin 30 IRL-päivää = 1 virtuaalinen vuosi. 3v - 31.03.2016 | 4v - 30.04.2016 | 5v - 30.05.2016 | 6v - 29.06.2016 | 7v - 29.07.2016 | 8v - 28.08.2016

Historia

Hama ostettiin meille Tiilikanojasta tallin siirtyessä tauolle. Olin innoissani meidän Hamanaattorin emän saapuessa Kaunovaaraan. Pikkuinen musta tamma omasi poikansa tavoin melkoisen maineen vaikeana hoidokkina. Ei tarvinnut kuitenkaan kahdesti miettiä pippurisen pikkumustan kotiuttamista. Hama asteli tallipihaan uteliaana, hörähti kerran ja yritti ensimmäisenä karata omille teilleen. Roikuin sen narussa onnellisena, hämmentyneenä ja tajusin ettei tästä tulisi mitenkään helppoa.

Hamalle on ehtinyt kertyä viisi hienoa jälkeläistä. Pikkumusta on tehnyt parhaansa varsojaan hoitaessaan eikä vaikeasta luonteestaan huolimatta ole aiheuttanut kuin jokusia harmaita hiuksia omistajalleen. Olemme olleet kuitenkin koko ajan tyytyväisiä päätökseen ostaa tamma. Pitäähän tallista löytyä välillä jotain pientä haastettakin ettei kaikki menisi liian helpolla.

Luonne

Hama on hoidettavana todellakin melkoisen haastava. Tammalla on hyvin vahvat mielipiteet, omat näkemykset eikä se tottele ellei ole tarpeeksi hyvää syytä. Hama ei ole ilkeä, se täytyy kuitenkin myöntää. Se vain ei halua välttämättä tehdä kaikkea sitä mitä siltä pyydetään. Tamma seisoo paikallaan napakasti kun sen sitoo harjauspaikalle. Siinä se olla möllöttää korvat pyörien, uteliaana ihmisen höyrytessä ympärillä. Jos Hama yltää harjapakkiin se viskoo harjat tallin käytävälle tai puolestaan syö niitä tyytyväisenä. Joskus se on syönyt ohjia poikki, tästä virheestä opimme ettei tammalla voi käyttää nahkaisia ohjia. Muoviset ohjat Hama yrittää toki saada suuhunsa, mutta pettyy joka kerta pureskellessaan purukumimaista muovia. Jalkoja hoitaessa Hama steppailee. Se on ärsyttävä tapa, joka tekee niin jokapäiväisestä jalkojen hoidosta kuin kengittäjän käynneistä tuskaa. Tamma täytyy rauhoittaa jokaiseen kengitykseen. Kengittäjät eivät suostu Hamaa kengittämään ilman rauhoittamista. Onhan tämäkin omanlainen ongelma.. Taluttaessa Hama haluaa määrätä suunnan, vauhdin sekä päämäärän. Napakka taluttaja raahaa pikkumustan omaan suuntaansa eikä välitä tamman turhista pyristelyistä. Uusia ihmisiä Hama vie 6-0 ellei narun päässä ole mies. Miestä tamma kuuntelee kuin jumalhahmoa. Helpoin tapa onkin antaa isännän taluttaa Hama paikasta toiseen, se sujuu mutkattomasti eikä kenenkään tarvitse kiristellä hampaita.

Ratsuna Hama toimii silloin kun sen selässä on todella napakka ratsastaja. Täytyy osata käskeä sen sijaan, että pyytäisi. Tamma osaa höynäyttää ratsastajaa vaikka selässä olisi osaavakin hevosihminen. Haman pikkuisen kuoren sisällä on suuri ego eikä se antaudu helposti ratsastajalleen. Fiksu pikkutamma on mainio kouluratsu, siltä löytyy energiaa ja eteenpäinpyrkimystä vaikka muille jakaa. Tätä kannattaa hyödyntää tamman ryhtyessä vaikeaksi. Hama menee mielellään kovaa vauhtia, joten asioiden mennessä hankalaksi kannattaa ottaa pieni tauko tylsästä puurtamisesta ja antaa Haman rentoutua kunnollisella laukkapätkällä. Pienikin tauko teke ihmeitä, Hama on laukkapätkän jälkeen kuin muovailuvahaa. Esteillä tamma on turhankin innokas. Se hyppää isolla innolla, muttei välitä turhan paljoa puomeista tai isoista linjoista. Tiukoissa käännöksissä Hama loistaa, se on näppärä eikä anna periksi ennen kuin este on ylitetty. Pidempiä teitä Hama ei halua tehdä, se oikaisee lyhyempää reittiä ja tekee useimmiten huolettomia hyppyjä, joiden seurauksena puomit putoavat.

Suku

i. Takametsän Maahinen
m, 145cm. evm
ko heC, re 100cm.

ii. Yönmusta Verjsiipi
m, 144cm. evm

iii. Piiskuvan Röllikäinen (evm. m, 148cm)
iie. Pirttivuon Antalia (evm. trn, 143cm)
ie. Kinttupolun Metsämansikka
tprt, 147cm. evm
iei. Yövedos (evm. m, 143cm)
iee. Helmetär (evm. m, 150cm)

e. Hamahelmetär
trn, 145cm. evm
ko heA, re 90cm

ei. Spontaani Yövintiö
m, 145cm. evm

eii. Yökiituri (evm. rn, 157cm)
eie. Meilana (evm. m, 142cm)

ee. Hamasimpukka
m, 146cm. evm

eei. E.R. Toilottaja (evm. trn, 143cm)
eee. Hamahelmi (evm. m, 145cm)
Sukuselvitys
Haman isä Takametsän Maahinen on pieni reipas ori, joka on pärjännyt hienosti estekentillä. Ori on jättänyt jälkeläisilleen isoa luonnetta ja pientä kokoa. Isänsä varsoista Maahinen oli ensimmäinen ja sen lisäksi orin karkureissun tuotos. Vahinkostatuksestaan huolimatta Maahinen osoittautui jo nuorena oikein napakympiksi siitä huolimatta ettei ollut suunniteltu. Isoegoinen ori jäi helposti mieleen varsinkin hyppytaitojaan esitellessään.

Isänisä Yönmusta Verjsiipi tunnettiin naapurustossa sen karkureissuista. Pientä mustaa oria oli lähes mahdotonta saada kiinni, se meni aidoista ali tai läpi niin halutessaan. Siipiveikoksi kutsuttu ori oli kovasti tammojen perään, joten karatessaan se löysi tiensä monet kerrat naapurilaitumille tammojen joukkoon. Orille syntyi varsoja niin suomenhevostammoista kuin poneista ja lämminverisistä. Tammojen omistajat eivät tätä pientä mustaa oria juurikaan arvostaneet, joten se jouduttiin lopulta ruunaamaan. Siipiveikko jätti jälkeensä 13 varsaa, joista 7 oli suunniteltuja.

Isänemä Kinttupolun Metsämansikka toimi ratsastuskoulun tuntiratsuna kun naapurin ori karkasi sen kanssa samalle laitumelle ja tamma tuli tiineeksi. Tiineyden myötä tamma muutti ratsastuskoulusta yksityiselle omistajalle ja sai viettää rentoa elämää opetusmestarina. Mansikka oli tyyni tamma, jota oli helppo käsitellä. Tamma ehti kisaamaan ratsastuskouluaikana seura- ja aluetasolla niin koulua kuin esteitä. Tamma sai kaksi jälkeläistä, jotka molemmat menestyivät hyvin esteratsuina.

Haman emä Hamahelmetär oli haastavan luonteen omaava pieni tamma, joka kilpaili aluetasolla kouluratsastuksen puolella. Se oli perinyt isältään ison määrän sisua. Emältään se sai sitäkin isomman tujauksen itsepäisyyttä. Hamahelmetär loukkaantui tarhassa toisen hevosen potkaistua sitä takajalkaan. Tamma jouduttiin tapaturman seurauksena lopettamaan. Se ehti varsoa vain kerran, joten Hamahelmisimpukka jäi sen ainoaksi jälkeläiseksi.

Emänisä Spontaani Vintiö oli pienehkö suomenhevosori, joka aloitti raviuransa menestyksekkäästi. Muutamien hienojen starttien jälkeen orin juoksuinto hiipui hiipumistaan. Vintiöstä löytyi pieneksi oriksi paljon sisua, mutta kilpajuoksijaa siitä ei tullutkaan. Ori myytiin ravitallilta pienelle ratsutilalle, jossa se ratsukoulutettiin. Vintiö päätyi tuntiratsuksi ja starttasi muutamissa aluekisoissa menestyen hyvin esteillä. Oria käytettiin jalostukseen kahdesti. Vintiö eli pitkän elämän tuntiratsuna ja käyttäytyi loppuun asti lempeän rauhallisesti.

Emänemä Hamasimpukka oli itsepäinen pikkumusta, joka joutui kiertolaiseksi hankalan luonteensa vuoksi. Hamasimpukka ehti oppia Helppo B-tason asiat ja kisasi muutaman kerran kunnes omistajan vaihdoksen takia kisaura loppui kuin seinään. Tamma vaihtoi omistajaa useaan kertaan, varsoi kolmesti ja menehtyi kolmannen varsan synnyttyä komplikaatioihin. Varsa kuitenkin selvisi. Hamasimpukka tuli menestyksekkäästä suvusta, joten sen takia tammasta haluttiin edelleen varsoja vaikka sen luonne ei ollutkaan kovin miellyttävä.

Kilpailut

KRJN ALAISET SIJOITUKSET 13KPL ERJN ALAISET SIJOITUKSET 16KPL
07.02.2016 KRJ Juksula - helppo B - 5/60
08.02.2016 KRJ Juksula - helppo B - 1/60
11.02.2016 KRJ Juksula - helppo B - 6/60
19.02.2016 KRJ Vindemia - helppo A - 2/40
19.02.2016 KRJ Juksula - helppo B - 6/60
20.02.2016 KRJ Juksula - helppo B - 5/60
20.02.2016 KRJ Vindemia - Helppo A - 4/40
21.02.2016 KRJ Vindemia - Helppo A - 5/40
23.02.2016 KRJ Vindemia - Helppo A - 6/40
25.02.2016 KRJ Vindemia - Helppo A - 4/40
21.03.2016 KRJ Heljävirta - Helppo A - 5/40
21.03.2016 KRJ Heljävirta - Helppo A - 5/40
29.03.2016 KRJ Heljävirta - Helppo A - 6/40
  12.02.2016 ERJ Viehättävä - 80cm - 2/30
15.02.2016 ERJ Viehättävä - 80cm - 4/30
17.02.2016 ERJ Viehättävä - 80cm - 4/30
18.02.2016 ERJ Viehättävä - 80cm - 5/30
17.02.2016 ERJ Huvitus - 80cm - 6/40
20.02.2016 ERJ Mörkövaara - 90cm - 3/30
21.02.2016 ERJ Mörkövaara - 90cm - 4/30
23.02.2016 ERJ Mörkövaara - 90cm - 1/30
24.02.2016 ERJ Mörkövaara - 90cm - 5/30
26.02.2016 ERJ Mörkövaara - 90cm - 2/30
27.02.2016 ERJ Mörkövaara - 90cm - 3/30
29.02.2016 ERJ Mörkövaara - 90cm - 4/30
29.02.2016 ERJ Mörkövaara - 90cm - 3/30
29.02.2016 ERJ Huvitus - 80cm - 6/40
02.03.2016 ERJ Huvitus - 80cm - 4/40
03.03.2016 ERJ Huvitus - 80cm - 1/40

NÄYTTELYmenestys

22.09.2017 - Vähäpelto - Suomenhevostammat - 3/11 RCH
10.10.2017 - Vinkavuo - Suomenhevostammat - 2/11

14.09.2017 Huvitus, irtoSert (Päätuomari: Zafiro)
31.12.2017 Tuulenpesän Kartano, irtoSert (Päätuomari: Vibaja)
22.02.2018 Huvitus, irtoSert (Päätuomari: Kati)
05.03.2018 Ruskavaara, BIS2, MVA-SERT (Päätuomari: Lissu T.)
27.02.2018 Tuulenpesän Kartano, BIS2, MVA-SERT (Päätuomari: Sorel)

30.04.2018 Suomenhevosten rotunäyttelyt - Veteraanitammat LKV2

Porrastetut ja ominaisuuspisteet
Kouluratsastus taso 5/4 1854.16 op. Esteratsastus taso 2/1 867.33 op. Kenttäratsastus taso 0/-1 0 op.
Tahti ja irtonaisuus 986.83 Hyppykapasiteetti ja rohkeus 0.00 Nopeus ja kestävyys 0.00
Kuuliaisuus ja luonne 867.33 Tarkkuus ja ketteryys 0.00    
Varusteet

Hevoselle kerätään punaisia varusteita (riimut, loimet, yms)
Yleisvarusteet (yleissatula & -suitset, mustat hopeisilla osilla)
Kouluvarusteet (koulusatula & -suitset, mustat hopeisilla osilla)
Loimia (tallissa fleece, ulos talvella paksu toppaloimi)

Hoito-ohjeet

Tarhataan Vilikutin kanssa, ei siedä muita!
Loimita reippaasti (ohut karvapeite talvellakin)
Suojat ratsastaessa
Jätä riimu päähän tarhassa (ei anna helposti kiinni)
Kisoissa laita häntään punainen rusetti (voi potkia)
Kerran viikossa pitkä maastolenkki kaverin kanssa

 

Päiväkirja

Haman palkinnot

04.04.2018

Viimeaikoina Hama on kahminut palkintoja. Se kävi kantakirjatilaisuudessa ja toi kotiin ykkösen. YKKÖSEN! Meidän ihana vanhus. Sitten näyttelyreissuista rapsahti niin monet sertit, että saatiin tammalle VIR MVA Ch palkinto! Ihanaa! Haman jälkeläislista on kiitettävän mittainen ja tulevaisuudessa se menee laatuarvosteluihin. Nyt olemme antaneet Haman lepäillä ja olla kunnolla eläkeläismamma. Tänään aloitimme treenit laatuarvosteluja varten. Tamman täytyy olla edustuskunnossa, toimiva ja reipas ettei saada kamalia pisteitä. Viimeisimmän varsan Hama sai joulukuussa, ihastuttava Kaunon Hamajainen. Vaikka tamma onkin jo vanhus sujui sen tiineys hyvin ja varsominen odotetusti. Toisin kuin osa tallin vanhuksista on Hamalla riittänyt energiaa enemmän kuin aikoihin. Tamma on pistänyt hanttiin harjatessa, varustaessa eikä todellakaan halua tulla takaisin tarhasta talliin. Laidunaikaa odotellaan innolla, jotta Hamakin saisi viettää kesää vapaasti laitumella. Taitaa tulla pienen mustan tamman viimeinen kevät ja kesä. Laatuarvosteluja ajatellen treeniin ollaan lisätty nyt reippaasti maastolenkkejä, vähän koulutreeniä ja jonkun verran maastakäsittelyä. Liinassa Hama juoksee innokkaasti, maastossa sen jarrut ovat hajoamispisteessä.. Täytyy oikeasti tehdä pikkutamman kanssa lämmittely (!) kentällä ennen kuin sen kanssa uskaltaa mennä maastoon asti. Kentälläkin se näkee mörköjä joka nurkassa ja vaatii paljon työtä, jotta tamman pää ei hajoaisi kaiken sen uuden energian alla. Pikkutamma tekee onneksi mieluusti treeniä kun pääsee kunnolla liikkumaan. Ei vanhuus tunnu vaivaavan..

Vanha mamma reissaa

04.10.2017

Hama on käynyt nyt näyttelyreissuilla ihan urakalla! Kolmesta näyttelystä on tipahtanut jopa palkintoja matkaan ja meidän mummeli on nyt kantakirjakelpoinen! Lokakuun tilaisuuteen ei nämä palkinnot ehtineet, joten marraskuussa äkäpussi mamma lähtee kantakirjareissuun. Kyllä tässä nyt jännittää.. Onhan Hama onneksi parantanut reissukäytöstään huomattavasti, mutta ei se silti mikään helppo matkakumppani ole. Toivottavasti se pysyy kuitenkin terveenä, jotta saadaan vielä vanhalla iällä nämä isoimmat tilaisuudet hoidettua alta pois. Olisi ihanaa nähdä Hamalla kiva rimpsu meriittejä ennen kuin se kupsahtaa. Onhan tämä jo Hamalle aikamoinen saavutus päästä reissuihin, sen kun oli tarkoitus vain olla ja kisata pikkuisen meillä ennen kuoppaan joutamista. Nyt pikkutamma on ansainnut kauransa. Eläkeläisen tavoin se saa oleskella nuorten kanssa koko syksyn. Kantakirjatilaisuuteen se täytyy saada nättiin kuntoon, mutta siihen riittänee perusliikutus ja tavallinen ruokinta ellei mitään terveydellisiä esteitä satu kohdalle.

Äkäinen tamma

31.08.2017

Annoin Haman nauttia aamuheinistään rauhassa. Elokuinen aamu oli viileä, laitumella lepäsi pehmeä sumu ja kesän jäljet tuntuivat haalistuvan päivä päivältä. Olihan vielä onneks suhteellisen lämmintä, mutta kosteus teki jo sellaisen syksyn tunnun ettei sitä voinut enää vältellä. Odotellessani putsasin Haman varusteet, järjestelin pikkuisen sen tavaroita muutenkin. Vaikka tamma oli asunut meillä jo jonkin aikaa tuntui se silti jotenkin uudelta, vähän vieraalta. Haman takia olin käynyt kertaalleen päivystyksessä tikkaamassa verisen haavan käsivarresta, kylmännyt varpaitani moneen otteeseen ja kiristellyt hampaitani niin ettei kruunuista varmaan ollut mitään jäljellä. Haman kanssa oli meno ollut monesti samanlaista. Nyt kun tamman ensimmäinen jälkeläinen oli saateltu maan multiin oli aika keskittyä tähän tuittutammaan. Naattia tuli ikävä silloin kuin piti istua Haman satulaan.

Nappasin tumman pikkutamman käytävälle, harjasin sen huolella ja varustin niin etten saanut tällä kertaa hampaan jälkiä itseeni. Olihan sekin melkoinen taidonnäyte. Olin toivonut Haman rauhoittuvan enemmän kun vanhoilla päivillään, mutta taisi käydä päinvastoin. Halusin edelleen vannoa ettei tamma ollut ilkeä, mutta piru vie kun se tuntui vihaavan kaikkea ja kaikkia. Ainoa hevonen jonka kanssa se tuli juttuun oli Vilikutti. Vaalea ja tumma tamma olivat kuin päivä ja yö, mutta en antanut sen häiritä. Saivat tarhata kivasti keskenään.

Talutin Haman kentälle. Se näytti sitruunan syöneeltä. Hitsin hapannaama. Nättihän se oli kuin mikä, mutta tuo ilme teki välillä pahaa sielulleni. Kauniista pikkutammasta olisi halunnut teettää maailmaan vielä monen monta varsaa, mutta jos tätä samaa luonnetta periytyisi vielä eteenpäin niin huh huh. Ehkä kokeiltaisi jossain vaiheessa vielä se neljäs varsa, lottovoittojahan tuohon oli sattunut väliin. Ei mitään hirviövarsoja. Ajatuksissani kiipesin Haman selkään. Tai sinne pystyi oikeastaan pomppaamaan, olihan tamma oikeastikin aika ponikokoinen. Ei auttanut kuitenkaan tuudittautua siihen turvaan, että tässä oltaisi matalalla. Kyllä se tippuminen sattui tästäkin korkeudesta, jos Hama päättäisi tuikata minut sieltä satulasta alas..

Käskin tamman uralle. Se totteli, koska otin erikoisnapakan otteen heti alusta. Yritin rentoutua. Jos olisin itse kuin viulunkieli olisi Hama vielä pahempi. Nyt se kuunteli, rennoksi ei voinut kehua mutta ei mikään hirveän tuntuinen kuitenkaan. Teimme muutamia siirtymisiä alkukäyntien jälkeen. Hama yritti tehdä kaikkensa ettei olisi joutunut töihin. Käskin sitä reippaasti. Ei auttanut niskoitella. Tamma kokeili kiihdytellä alta, pidätin ja käänsin sen aina ympyrälle. Pikkuhiljaa se antoi periksi, kuunteli ja keskittyi töihin. Tämän takia minä olin tamman meille ostanut. Se osasi oikeasti olla ihan kiva kun alkuvaikeudet sai hoidettua alta pois.

Sain Haman tekemään töitä jonkin aikaa, lopetimme hyvillä mielin ja taputin sen tummaa kaulaa. Tamma oli väsynyt, hikinen ja kerrankin rento. Samanlaista treeniä pitäisi saada alle ennen kuin Haman kanssa voitaisi lähteä laatiksia kohti. Ne kuitenkin siinsivät mielessäni. Ehkä talvella.. Syksyn aikana ei ehdittäisi saada kiukkutammaa sopivaan kuntoon, edustuskelpoinen se oli muttei vielä käytökseltään niin varma kuitenkaan. Näyttelyreissuja kokeiltaisi nyt saada alle, jos vaikka päästäisi kantakirjaamaankin..

Valmennukset

Kouluvalmennus - valmentaja: Jannica

Napakkaa ratsastusta vaativa Hama oli saanut selkäänsä tänään rukkasen, jonka kanssa ei hanskoja heitettäisikään tiskiin, vaan nainen oli valmis työskentelemään ja taistelemaan valta-asemastaan. Onneksi tamman kanssa pitkään toimineena oli tämä taistelu jo selätetty aiemmin ja tunti ainakin alkoi mutkattomasti parin ottaessa käynnissä ja ravissa itsenäistä verryttelyä. Hama työskenteli hyvin, kunhan rukkanen jakeli auliisti sille ohjeita ja komensi eteenpäin, sen sijaan että olisi jäänyt kyselemään tai kuulemaan ehdotuksia. Tehtyänne huolelliset verryttelyt sait jäädä harjoitusraviin ja tehdä voltit kulmiin, joissa Hama asettui ja taipui oikein hyvin, mutta takaosa tuppasi vähän jäämään laiskaksi jälkeen. Tätä ei kuitenkaan tarvinnut valmentajan naiselle huomauttaa, vaan raippa kosketti jo tamman takaosaa sen merkiksi, että sielläkin sentään jotain voisi tapahtua. Energinen tamma sai perusolemuksensa takaisin ja ennen välikäyntejä otettiin vielä muutamat ravilisäykset keventäen kokorataleikkaalla, jossa Hama sai purkaa energiaa ja pääsitte pois hetkeksi kokoavista tehtävistä irtaantumaan.

Välikävelyn jälkeen jatkettiin taivutteluteemalla. Tällä erää harjoituksiksi valikoitui kahdeksikon lisäksi laukassa kulmiin voltit, joiden kokoa sai vapaasti muutella sen mukaan, miten tamma niistä selvisi. Ja selvisihän se! Hama taipui ja asettui kivasti myöskin laukassa vaihtaen tasapainoisesti laukan aina kahdeksikon keskellä. Kulmiin sait sen ratsastettua jopa paremmin kuin olisin vaatinut ja tamma työskenteli takaa jo paljon paremmin. Loppuun otettiin vielä harjoitusta kokoamisen ja rentoutumisen suhteen, jossa sait toisen puolen uraa tehdä kokoavia tehtäviä loivan kiemurauran ja siirtymisten suhteen ravista laukkaan ja toisella puolen antaa pidempää ohjaa, jotta tamma sai venyttää kaulaa ja selkää kevyen ravin tahdissa.