Hiiden Hapro

KTK-III
VIRTUAALIHEVONEN | SIM-GAME HORSE

 

Suomenhevonen, ori
Rautias, 155cm
01.12.2015, 8v

Kasvattaja Hiidenpelto
Omistaja rukkanen (VRL-00583)

Koulutustaso VaA
Rekisterinro VH16-018-0856

Kouluratsastus taso 6 (2471.9 op.)
Lisää porrastettujen pisteistä alempana.

Kuvat ©kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

JÄLKELÄISET // 5 kpl

01.06.2016 Kaunon Surunauha SV-I, KV-II // e: Tiilikan Surupuku
24.06.2016 Kaunon Kumina // e: T.R. Kumina
16.08.2016 Fiktion Kanelikyyhky VIR MVA ChKTK-I, SV-I, KV-I // e: Runon Kanelipääsky
05.01.2017 Kaunon Marinette KTK-II // e: Fiktion Marionetti
24.07.2017 Kaunon Villiveikko // e: Vuornan Villivanilja

SAAVUTUKSET

Toukokuun 2016 orien kantakirjaustilaisuus 20.05.2016
16 + 19 + 17 + 17 = 69p KTK-III

Ikääntymisenä käytettiin 30 IRL-päivää = 1 virtuaalinen vuosi. | 3v - 29.02.2016 | 4v - 30.03.2016 | 5v - 29.04.2016 | 6v - 29.05.2016 | 7v - 28.06.2016 | 8v - 28.07.2016

Luonne

Hapro on reipas kaveri, josta saa helposti bestiksen antamalla orille tarpeeksi rapsutuksia ja reippata maastolenkkejä. Se rakastaa talvisessa maastossa railakkaasti laukkaamista sekä kesäisin uimareissuja lähirannassa. Hapro on sillä tavalla helppo ja yksinkertainen ettei se vaadi hirveän suuria asioita ollakseen onnellinen. Ori on kotona hörökorvainen, hörisevä ja lempeä. Muualla sen on vähän näytettävä orimaista puolta ja kukkoiltava, mutta ei se mikään mahdoton hallittava ole silloinkaan. Hapro nauttii elämästä täysin siemauksin eikä jaksa mököttää turhia. Joskus sattuu toki huonoja päiviä, mutta ne näkyvät Haprossa lähinnä silloin, jos se on oikeasti kipeä. Sairastellessaan ori vaatii paljon huomiota ja kiukkuaa, jos kukaan ei huomaa sen surkeaa ilmettä. Hoitoa saatuaan se näyttää taas onnelliselta vaikka olo olisikin edelleen kurja.

Ratsuna Hapro on tarmokas. Se olisi pitänyt nimetä Tarmoksi ihan pelkästään sen takia kuinka hyvä sen työmotivaatio on. Ei ole väliä kuka sen selässä häärää kun Hapro haluaa näyttää mitä osaa. Se kuuntelee aloittelevaa ratsastajaa aivan yhtä tunteella kuin kokeneempaa. Se tulkitsee apuja osaamattoman ratsastajan tapauksessa melko laveasti, tekee sen mitä se olettaa, että tässä haetaan. Joskus se tekee turhakin paljon hommia vaikka ratsastaja pyytäisi yksinkertaisesti hidastamaan vauhtia. Ori tarjoaa kaiken siltä ja väliltä kunnes saa kiitoksensa. Kokenut ratsastaja saa Haprosta todella paljon. Mikään GP-kiituri se ei toki ole, mutta parhaansa se yrittää ja halua näyttää muille on suuri osa orin persoonaa. Se on kilpailuhenkinen ja sen takia pärjää kisareissuilla paremmin kuin kotona. Alusta asti ori on ollut kova tekemään töitä, oppinut nopeasti ja unohtanut hyvin vähän oppeja. Hapron askellajit ovat miellyttävät istua, se tekee töitä koko kropallaan eikä jäkitä turhaan. Laukka on yllättäen orin paras askellaji vaikka se onkin vaatinut hurjan määrän treeniä. Ravissa Hapro työskentelee todella ahkerasti, keskittyy paremmin kuin laukassa. Laukka on silti Haprolle helppo askellaji ylläpitää ja työstää. Treenitauon jälkeen se vaatii enemmän työtä, mutta Hapro palaa hyvin nopeasti entiselleen.

Muuten Hapro rakastaa treenin lisäksi maastoreissuja. Se johtaa mielellään letkaa eikä halua jäädä viimeiseksi, se on orin pahin painajainen. Toiseksi viimeinen on ok, mutta viimeinen ei. Hapro kuuntelee apuja herkästi myös maastossa eikä turhaan rieku. Joskus se innostuu, mutta palaa maanpinnalle (kirjaimellisesti) hyvin nopeasti kun tarpeeksi napakasti komentaa. Hapro on monesti maastoreissuilla se hevonen, jonka takia muut joutuvat pinkomaan lujempaa ja lujempaa. Orille ei riitä pieni hölkkä vaan se haluaa kiitää silloin kun mahdollisuus on. Muut tulkoot sitten perässä. Jos joku uskaltaa kisata orin kanssa metsätiellä on meno entistä kovempaa. Silloin pysähtyminen voi olla vaikeampaa, mutta hätätilanteessa ori kyllä stoppaa. Turhia kisoja ei kannata Hapron kanssa ottaa. Pellolla sen kanssa voi kisaa vähän ottaakin ilman riskiä, että nurkan takaa pyyhältää joku alle.

Suku

i. Moon Hurmuri
KTK-II, KRJ-I, YLA1, SLA-I

ii. Humu-Hämmennys
KRJ-I, YLA2

iii. Humu-Himmeli
evm, rt, 160cm
iie. Sädehtijä
evm, prt, 150cm
ie. Sanelma
YLA1, KTK-II, KRJ-II, SLA-II
iei. Anselmi II
evm, rt, 153cm
iee. Saara
evm, vrt, 156cm

e. Saanilan Lilja-Orvokki
SLA-II

ei. Taskukokoinen
sh-ori 158cm

eii. Pikkuriikkinen
sh-ori 156cm
eie. Päivän Enkeli
sh-t 154cm

ee. Luhtaorvokki
sh-t 151cm

eei. Harhaluulo
sh-o 153cm
eee. Neilikan Kukka
sh-t 151cm

Kilpailut

NÄYTTELYMENESTYS
KRJN ALAISET KISAT
49 sijoitusta
01.04.2016 | kutsu | VaA | 3/25
02.04.2016 | kutsu | VaA | 5/25
05.04.2016 | kutsu | VaA | 1/25
08.04.2016 | kutsu | VaA | 4/25
09.04.2016 | kutsu | VaA | 1/25
11.04.2016 | kutsu | VaA | 2/25
15.04.2016 | kutsu | VaA | 2/25
18.04.2016 | kutsu | VaA | 4/25
18.04.2016 | kutsu | VaA | 4/25
19.04.2016 | kutsu | VaA | 5/25
20.04.2016 | kutsu | VaA | 1/25
23.04.2016 | kutsu | VaB | 1/30
28.04.2016 | kutsu | VaB | 5/30
30.04.2016 | kutsu | VaB | 1/30
24.04.2016 | kutsu | VaB | 2/30
01.05.2016 | kutsu | VaA | 1/30
01.07.2016 | kutsu | VaB | 4/40
03.07.2016 | kutsu | VaA | 4/33
04.07.2016 | kutsu | VaA | 3/33
07.07.2016 | kutsu | VaB | 6/40
08.07.2016 | kutsu | VaB | 2/40
08.07.2016 | kutsu | VaA | 4/33
10.07.2016 | kutsu | VaB | 4/40
10.07.2016 | kutsu | VaB | 2/40
14.07.2016 | kutsu | VaB | 2/40
15.07.2016 | kutsu | VaB | 5/40
23.07.2016 | kutsu | VaB | 1/40
28.07.2016 | kutsu | VaB | 2/40
30.07.2016 | kutsu | VaB | 6/40
13.05.2016 | kutsu | vaA | 2/14
14.05.2016 | kutsu | vaB | 4/21
15.05.2016 | kutsu | vaB | 4/21
15.05.2016 | kutsu | vaA | 1/14
16.05.2016 | kutsu | vaB | 5/30
19.05.2016 | kutsu | vaB | 3/30
04.07.2016 | kutsu | vaB | 4/30
04.07.2016 | kutsu | vaB | 3/40
06.07.2016 | kutsu | vaB | 5/40
06.07.2016 | kutsu | vaB | 1/40
08.07.2016 | kutsu | vaB | 1/40
04.07.2016 | kutsu | VaA | 3/33
08.07.2016 | kutsu | VaA | 4/33
10.07.2016 | kutsu | VaB | 4/40
01.07.2016 | kutsu | VaB | 4/40
07.07.2016 | kutsu | VaB | 6/40
08.07.2016 | kutsu | VaB | 2/40
10.07.2016 | kutsu | VaB | 2/40
14.07.2016 | kutsu | VaB | 2/40
15.07.2016 | kutsu | VaB | 5/40
23.07.2016 | kutsu | VaB | 1/40
28.07.2016 | kutsu | VaB | 2/40
30.07.2016 | kutsu | VaB | 6/40

31.05.2016 | VSR-Cup | VaA | 2/12

Porrastetut ja ominaisuuspisteet
Kouluratsastus taso 6/5 2471.9 op. Esteratsastus taso 3/-1 1146.26 op. Kenttäratsastus taso 0/-1 0 op.
Tahti ja irtonaisuus 1325.64 Hyppykapasiteetti ja rohkeus 0.00 Nopeus ja kestävyys 0.00
Kuuliaisuus ja luonne 1146.26 Tarkkuus ja ketteryys 0.00    
Varusteet

Hevoselle kerätään ruskeita varusteita (riimut, loimet, yms)
Yleisvarusteet (yleissatula & -suitset, mustat hopeisilla osilla)
Kouluvarusteet (koulusatula & -suitset, mustat hopeisilla osilla)
Loimia (tallissa fleece, ulos talvella paksu toppaloimi)
Kisoihin mukaan valkoinen satulahuopa ja nahkariimu

Hoito-ohjeet

Tarhaa kenen tahansa kanssa
Loimi vain kovalla pakkasella/märkänä
Suojat ratsastaessa
Riimu pois päästä tarhassa
Kerran viikossa pitkä maastolenkki

 

Päiväkirja

Lunta!

29.11.2017

Pihamaa oli yön aikana peittynyt lumen alle. Onneksi sitä ei paljoa tullut kerralla, vältyimme vielä toistaiseksi auraamiselta. Hevosista osa puhkui selkeää talvista energiaa, olihan nyt paljon valoisampaa ja kivaa. Pakkasta ei ollut kuin asteen tai pari, joten ei tässä mitään kamalaa pakkasenergiaa kuitenkaan vielä kerätty.

Annoin Hapron syödä rauhassa aamuruokansa ja nauttia hetken aikaa tarhassa ennen kuin otin sen liikutettavaksi. Vaikka ulkona olikin kauniin valkoista suuntasin orin kanssa maneesin turvaan. Tällä kertaa satula jätettiinkin kokonaan pois. Olimme syksyn aikana treenanneet kovasti tulevia laatiksia ajatellen ja satula oli käynyt pikkuisen ahtaaksi, joten en uskaltanut sitä nyt laittaa selkään. Satulatta olisi muutenkin välillä ihan hyvä mennä.

Hapro käveli kiltisti vierelläni maneesiin. Se oli tottunut siihen isoon komoottiin vaikka alkuun olikin kotimaneesia hieman vierastanut. Muualla se oli kävellyt kyselemättä ihan mihin tahansa maneesiin, mutta tässä oli muka jotain pelättävää. Nyt ori oli kuitenkin rento ja kiltti vaikka joutui pelottavista ovista sisään. Ovi kiinni perässä ja valot päälle. Oli täällä onneksi nyt aika valoisaa kun ehti ennen pimeää aikaa treenin pariin. Nousin korokkeelta orin selkään ja aloitimme tutuilla lämmittelyillä. Hetki pitkin ohjin, mutta painoavuilla ratsastaen. Pyysin orilta hetken päästä ravia, se nosti ravin kuuliaisesti ja taipui kivasti vaikka en siltä kamalasti pyytänytkään. Se oli löytänyt taas paremmin muotonsa kun treeniä oli tehty ahkerasti. Pullervo oli muuttunut silmissä komeaksi kouluratsuksi, joka sukkuloi kauniisti pitkin maneesin uraa.

Oli huomattavasti rankempaa ratsastaa ilman satulan tuomaa tukea. Haproa meinasi ärsyttää ratsastajan huoppuminen selässään, yritin ratsastaa sitä pehmeämpään raviin, jotta olisi helpompaa istua paljaassa selässä. Hapro rykäisikin kunnon pukin ja siinä lensi kätevä emäntä suoraan hiekkaa maistelemaan! Hitsi, nyt saattoi käydä hassusti.. Makasin hetken paikoillani, silmissä näkyi tähtiä, mutta mihinkään ei vielä koskenut. Hiljalleen liikutin jalkoja, toimivat. Kädet mukaan ja nekin toimivat, mutta vasen ranne tuntui pahalta. Taisin laskeutua juuri sen päälle. Hitsit. Ranne turposi, oli tulikuuma ja kipeä. Kiipesin silti uudestaan selkään kun sain ensin Hapron kiinni. Se laukkasi villisti ympäriinsä, mutta rauhoittui kun lähestyin sitä. Ei muuta kuin takaisin selkään. Nyt mentiin hetki ihan rauhallisesti käynnissä, vähän ympyröitä ja väistöjä.

Lopetimme treenin hyvillä mielin vaikka kättä pakottikin ikävästi. Tallissa hoidin Hapron takaisin tarhaan ja suuntasin pikapikaa kylmäämään rannetta. Täytyisi se kai näyttää terveyskeskuksessa, mutta ei sen kanssa kannattanut lähteä ajamaan. Päädyin hoitamaan pari hevosta vielä ennen kuin Matti pakotti minut mukaansa kylälle tarkastuttamaan käden.

Kesäisessä maastossa

15.07.2017

Satuloin Hapron tallipihassa. Ori vaikutti rauhalliselta, se oli tyytyväinen varjoisasta paikasta ja heilutti laiskasti hännällään ötököitä kauemmaksi. Tänään mentäisi Hapron kanssa kaksistaan maastoon. Olin varannut mukaan hieman viileää juomaa, repun kanssa ratsastaminen oli tullut kevään aikana tutuksi. Ori saisi pari porkkanaa pysähdyspaikassamme. Satuloituani orin irrotin sen puomista, napsautin kypärän hihnan kiinni ja tarkistin jalustimet. Korokkeelta selkään ja satulavyön kiristys, sitten hipiti hop matkaan!

Hapro laiskotteli. Se ei halunnut edetä reippaasti vaan talsi tylsän hitaasti pitkin tuttua metsätietä. Kannustin oria pikkuisen reippaampaan käyntiin, herättelin hieman avuilla. Olihan se saanut hyvää treeniä kesän mittaan, mutta laiskan pulskeaksi se oli silti muuttunut laidunkauden aikana. Tuhahdin Haprolle hieman turhautuneena, upea kouluorini oli muuttunut pullukaksi.. Nyt tehtäisi korjausliike ja alettaisi taas liikkua enemmän. Eihän tämmöistä voisi talvella vielä laatuarvosteluihin.

Harhautin Hapron hereille tekemällä väistöjä, taivutuksia ja pieniä ympyröitä metsätiellä. Se kuunteli, vastasi kivasti apuihin ja todellakin heräsi. Pyytäessäni orilta ravia se vastasi välittömästi, takajaloista löytyi voimaa ja etenimme kiitettävää vauhtia. Laukka-apuja ei tarvinnut toistaa kun Hapro hypähti isoon laukkaan. Kiisimme pitkin tuttua tietä, hidastin oria kaarteessa raville. Ei tullut ketään vastaan, joten annoin orin taas jatkaa laukalla. Se juoksi harja hulmuten ja nautti kovasti.

Saavuimme pian laavulle. Pysäytin Hapron puomin kohdalle varjoon, hyppäsin alas ja sidoin ratsuni puomiin. Siihen se jäi kiltisti juomaan, onneksi täällä oli aina saavissa vettä valmiina hevosille juotettavaksi. Itse korkkasin kylmän vesipullon ja istuskelin hetken ihastellen maisemia. Syötin Haprolle pari porkkanaa, jotka se rouskutti tyytyväisenä.

Kotimatkalla ei juuri mitään jännittävää tapahtunutkaan. Tallustimme kotimatkasta suuren osan käynnissä paria ravipätkää lukuunottamatta. Kuuma tuli molemmille vaikka emme juuri mitään tehneet. Kotipihassa ori sai lisää vettä heti kun nappasin siltä suitset ja satulan pois. Suihkutin hikistä Haproa vähän, jottei se hikineen houkuttelisi kamalasti ötököitä laitumelle päästessään. Heti laitumen portista sisään päästyään ori piehtaroi ja sai kauniin hiekkakerroksen päälleen.

 

Valmennukset

Kouluvalmennus

Valmentaja: miivi

Kurvasin autoni Kaunovaaran pihaan. Talli oli minulle uusi tuttavuus, mutta olin lupautunut pitämään rukkaselle vastapalveluksena muutaman valmennuksen, joista kaksi pitäisin tänään. Ensimmäiseksi pääsin valmentamaan komeaa Hapro-herra, silmääni miellyttävää liinaharjaista oria. Ori oli paitsi komea, myös taitava kouluratsu ja olinkin suunnitellut ratsukon pään menoksi laukanvaihto- ja vastalaukkatehtäviä. Ratsukko suoritti alkuun itsenäisen alkuverryttelyn, jonka jälkeen pääsimme aloittamaan varsinaiset tehtävät. Hapron selässä istuva rukkanen sai aluksi ratsastaa laukanvaihtotehtäviä. Vaihdot menivät hyvin, myös niinkin usein kuin joka kolmannella askeleella. Kun siirryimme vastalaukkatehtäviin, olisi Hapro halunnut automaattisesti vaihtaa laukan, ja sain muistuttaa rukkasta selkeiden apujen tärkeydestä. Kun pyysin rukkasta ottamaan yllättäen muutaman vaihdon vastalaukan lomassa, muisti hän selkeät avut ja ratsukko pelasi hyvin yhteen. “Hyvinhän se meni”, kehuin ratsukkoa valmennuksen lopussa.