Runon Harmiainen

KTK-II, KRJ-I, SLA-I, YLA1
RIP 01.12.2017
VIRTUAALIHEVONEN | SIM-GAME HORSE

 

Suomenhevonen, ori
Rautias, 153cm
17.01.2015, 26v

Kasvattaja Melina (VRL-11408), Runoratsut
Omistaja rukkanen (VRL-00583)

Koulutustaso VaB, 70cm
Rekisterinro VH15-018-0321

Kouluratsastus taso 6 (2403.64 op.)
Lisää porrastettujen pisteistä alempana.

Rakenne- ja pääkuva © MKVKK, ratsastuskuvat © ransu.kuvat.fi

JÄLKELÄISET // 4 kpl

26.05.2016 Turhan Arkajalka SV-II, KV-I // e: Vaniman Toivomustähti
22.09.2016 Ketolan Puutiainen KV-I // e: Fiktion Puuteri
09.10.2016 Runon Herkko KTK-II, SV-I // e: Haavelaakson Mörkö-Matami
13.01.2017 Kaunon Harmina // e: Kaunon Kaamoslikka
19.08.2017 Kaunon Hanttikortti // e: Koistilan Hellä

RIP 01.12.2017

Harmin ruokahalu katosi marraskuun aikana olemattomiin. Eläinlääkäri totesi orilla ongelmia ruuansulatuksessa. Ei auttanut kuin tehdä pikainen päätös, ei meidän Harmin annetaisi turhaan kärsiä. Se oli kolunnut hienosti kaikki laatuarvostelut syksyn aikana ja olihan sillä jo upeat 5 jälkeläistäkin. Silitin viimeisen kerran Harmin kaunista päätä kun se nukahti metsän laidalle. Kiitos kaikesta Harmi!

SAAVUTUKSET

Helmikuun 2016 orien kantakirjaustilaisuus 20.02.2016
19 + 17 + 15 + 19 = 70p KTK-II

Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelutilaisuus 15.10.2017
7 + 40 + 25 + 20 + 15 = 107 p. KRJ-I

Suomenhevosten laatuarvostelu 20.10.2017
97p SLA-I

Yleislaatuarvostelu 30.11.2017
29 (18+11) - 30 (21+9) - 17 - 19 - 7 = 102p / YLA1

Ikääntymisenä käytettiin 30 IRL-päivää = 1 virtuaalinen vuosi. 2v - 18.03.2015 | 3v - 17.04.2015 | 4v - 17.05.2015 | 5v - 16.06.2015 | 6v - 16.07.2015 | 7v - 15.08.2015 | 8v - 14.09.2015

Luonne

Harmi on omaan kuplaansa sulkeutuva, säikky, mutta tarmokas tekemään töitä. Orilta sujuu koulukentillä vaativatkin kuviot eikä tallista löydy juuri tämän miellyttävämpää ratsua. Hoidokkina Harmi on omalle tyylilleen tyypillisen hankala ja herkkänahkainen. Orista on ollut monesti harmia niin monessa tilanteessa, että välillä sitä miettii miksi tämmöisen tapauksen talliinsa tuli hankkineeksi. Kaikesta hankaluudestaan huolimatta Harmi on painonsa arvosta kultaa eikä se lähde Kaunovaarasta kulumallakaan.

Ratsuna Harmi keskittyy hommiinsa täysillä. Se on herkkä ja miellyttävä ratsastaa eikä sen kanssa kovakaan treeni tunnu turhan rankalta. Harmi kulkee näppärästi istunnalla ja kevyillä avuilla. Raippaa ei orin kanssa tarvitse edes henkiseksi tueksi. Pehmeät arvot on pidettävä matkassa mukana kun Harmin kanssa treenaa. Ori ei siedä ohjista nykijöitä eikä kylkien potkimista. Se pistää ranttaliksi, jos selässä riekutaan liiaksi. Harmi menee sinne minne käsketään ja juuri niin kuin pitääkin. Maastossa Harmi säikkyy kaikkea mahdollista, kentällä se pysyy paremmin hereillä eikä kuvittele puskista hevospaistin perässä hyökkääviä mörköjä jokaiselle nurkalle. Puskaratsuksi ei siis Harmista olisi, se ei pysy nahoissaan metsäpoluilla ja aiheuttaa päänvaivaa kuskille vähänkin kotipihasta poistuttaessa.

Vieraissa paikoissa Harmi käyttäytyy levottomasti, joten sen kanssa täytyy muistaa kärsivällisyys ja jämäkät otteet. Liian kovasti ei oria saa kiskoa mihinkään, sillä se saa helposti vetopaniikin ja siinä vaiheessa on turha toivoa hyvää suoritusta kisapaikalla. Maastakäsittelyn avulla Harmi on tottunut paremmin trailerin kanssa toimimiseen eikä jännitä enää hirveän paljoa eläinlääkäriä saati kengittäjää. Usein orilla menee pupu pöksyyn kun kengittäjä tavaroineen saapuu tallille ja se on rauhoitettava, jotta jalat saadaan hoidettua kuntoon.

Suku

i. Haavelaakson Harmo
KRJ-I, SLA-I, YLA1, KTK-II

ii. Haavelaakson Hohto
KTK II, KRJ I

iii. Fiktion Hopeasumu
KTK III, KRJ II
iie. Bellin Tähti
VIR MVA Ch, SLA II
ie. Haavelaakson Amelia
Ch, KTK II, KRJ I
iei. Kadotettu Karpaasi
KTK III, KRJ I
iee. Haavelaakson Vanilja
KTK III, KRJ I

e. Vaniman Rosette
KRJ-I, SLA-I, YLA1, KTK-II, SV-II, KV-I

ei. Vaniman Tuuria
Ch, KTK II, KRJ I, SV I
jälkeläisluokka C

eii. Muiston Tuurihaukka
VIR MVA Ch, KTK II, KRJ I, SLA I, YLA1, SV III
jälkeläisluokka C
eie. Steekin Naomiina
KRJ I, SLA II, YLA1
jälkeläisluokka C

ee. Hetken Ruusumieli
Champion, KTK III, KRJ I, SLA I, SV I
jälkeläisluokka C

eei. Hetken Kaihomieli
eee. Rajattoman Ruustinna
SV-II, KRJ-I, SLA-II
Isälinja: Haavelaakson Harmo - Haavelaakson Hohto - Fiktion Hopeasumu - Hämypuron Justus - Sannin Mårran - Rokkipoika
Emälinja: Vaniman Rosette - Hetken Ruusumieli - Rajattoman Ruustinna - Viehättävän Resiina - Verililja HUI - Helmi-Elina RAM - Pikantin Josiina - Hannan Lilja - Kirveltäjän Hipaisu

Kilpailut

KOULUJAOKSEN ALAISET SIJOITUKSET 40 KPL
07.03.2015 | kutsu | VaB | 4/30
19.02.2015 | kutsu | VaB | 1/40
14.02.2015 | kutsu | VaB | 5/40
06.02.2015 | kutsu | VaB | 6/40
20.02.2015 | kutsu | VaB | 4/30
17.02.2015 | kutsu | VaB | 2/30
10.02.2015 | kutsu | VaB | 4/30
28.02.2015 | kutsu | VaB | 5/30
26.02.2015 | kutsu | VaB | 5/30
22.02.2015 | kutsu | VaB | 3/30
21.02.2015 | kutsu | VaB | 4/30
14.02.2015 | kutsu | VaB | 1/30
13.02.2015 | kutsu | VaB | 4/30
08.02.2015 | kutsu | VaB | 7/50
02.02.2015 | kutsu | VaB | 5/50
05.02.2015 | kutsu | VaB | 6/40
04.02.2015 | kutsu | VaB | 3/40
03.02.2015 | kutsu | VaB | 5/40
09.02.2015 | kutsu | VaB | 3/40
01.02.2015 | kutsu | VaB | 2/40
21.04.2015 | kutsu | VaB | 2/30
20.04.2015 | kutsu | VaB | 4/30
16.04.2015 | kutsu | VaB | 1/30
15.04.2015 | kutsu | VaB | 3/30
15.04.2015 | kutsu | VaB | 2/30
09.04.2015 | kutsu | VaB | 4/30
08.04.2015 | kutsu | VaB | 1/30
07.04.2015 | kutsu | VaB | 1/30
13.03.2015 | kutsu | VaB | 1/24
31.03.2015 | kutsu | VaB | 4/40
28.03.2015 | kutsu | VaB | 3/40
24.03.2015 | kutsu | VaB | 3/40
22.03.2015 | kutsu | VaB | 4/40
17.03.2015 | kutsu | VaB | 5/40
16.03.2015 | kutsu | VaB | 2/40
14.02.2015 | kutsu | VaB | 2/30
11.02.2015 | kutsu | VaB | 1/30
06.02.2015 | kutsu | VaB | 2/30
04.03.2015 | kutsu | VaB | 1/30
20.02.2015 | kutsu | VaB | 2/40
NÄYTTELYJAOKSEN ALAISET NÄYTTELYT
 
Porrastetut ja ominaisuuspisteet
Kouluratsastus taso 6/5 2403.64 op. Esteratsastus taso 3/-1 1070.67 op. Kenttäratsastus taso 0/-1 0 op.
Tahti ja irtonaisuus 1332.97 Hyppykapasiteetti ja rohkeus 0.00 Nopeus ja kestävyys 0.00
Kuuliaisuus ja luonne 1070.67 Tarkkuus ja ketteryys 0.00    

Päiväkirja

21.02.2017 - Ranttaliori

Tiistaiaamuna Harmi pisti ihan täysin ranttaliksi. Se potki karsinan seiniä hermostuneen vaikka oli ruokansa syönyt. Ihmettelin hetken sen karsinan ulkopuolella kunnes kyllästyin kuuntelemaan pauketta ja kävi mielessä riski, että ori voisi rikkoa itseään.. Nappasin riimun Harmin päähän, oma työnsä sekin. Ori tuntui kiukkuiselta. Sain sen joten kuten talutettua tarhaan asti. Liukastelu ranttaliksi heittävän orin kanssa oli enemmän kuin rasittavaa. Se pääsi ulos ennen muita ja sai yksin riekkua tarhassa. Onneks siellä oli reippaasti lunta, joten meno näytti suht fiksulta. Liukkaaseen tarhaan ei näillä keleillä uskaltaisi päästää yhtään hevosta. Harmi riehui ainakin puolituntia putkeen. Kun kavereita tuli tarhaan se juoksi uudestaan ja sai pari muuta oria riehumiseen mukaan. Meno ei yltynyt väkivaltaiseksi, joten annoin orien riehua.

Puolenpäivän aikaan hain Harmin sisään. Se oli rauhoittunut ihan jonkun verran, mutta vaikutti edelleen levottomalta. Tarkistelin orin perinpohjin. Ei arkonut selkää eikä vatsaa, söi normaalisti eikä jaloissa ollut mitään vikaa. Ehkä orilla oli vain kevättä rinnassa. Annoin sen olla karsinassa hetken kunnes päästin sen takaisin ulos. Ratsastamaan en lähtenyt, Harmi vaikutti niin omituiselta vaikka ei se helpoin mahdollinen koskaan ollutkaan. Ulkona se pisti taas ranttaliksi. Juoksi ja hyppi. Noh, juoskoot.

Illalla otin orin sisään, tarkistelin hetken sen olemusta karsinassa kun muutkin hevoset olivat sisällä. Sitten se selvisi. Tammoista yksi oli kiimassa ja Harmi herkkänä orina oli tämän takia aivan poissa tolaltaan. Se ei yleensä juurikaan jaksanut välittää näistä hommista, mutta nyt se oli innoissaan. Kiukkuinen ilmeisesti sen takia, ettei päässyt morsimmen luokse. No seuraavaksi päiväksi ori rauhoittui. Onneksi. Muuten olisin joutunut harkitsemaan ruunaamista.. Ei näin kivaa oria raaski ruunata ellei se ala ihan mahdottomaksi.

09.10.2016 - Kasvattajan terveiset

Tunnuin päätyvän Runon Harmiaisen sivuille varsin usein, sillä orista oli tullut Kaunovaarassa jo varsin hieno ja menestynyt hevonen. En ollut jättänyt orin isästä, Harmosta, jostain syystä ainuttakaan jälkeläistä kotiin, ja asiaa pitkään pohdittuani päädyin laittamaan viestiä Harmiaisen omistajalle rukkaselle, aikeena pyytää Harmiaista astumaan joku omista tammoistani. Tammavalinta osoittautui kuitenkin yllättävän vaikeaksi, sillä kaikki pitkäsukuiset suosikkihevoseni tuntuivat olevan Harmille sukua. Niinpä emäksi lopulta valikoitui Haavelaakson Mörkö-Matami, jolloin suvussa pääsivät jatkumaan myös Haavelaakson hienot linjat.

Mörkö-Matamin varsominen sujui hyvin, ja lokakuun yhdeksäntenä päivänä maailmaan kompasteli pieni, rautias orivarsa, jossa tuntuu olevan huomattavan paljon samaa näköä, kuin isälinjassa. Laitoin rukkaselle heti useita kuvia sisältävän kuvaviestin, jonka jälkeen pallottelimmekin hetken orivarsalle sopivia nimiä. Lopulta varsan nimeksi valikoitui Herkko isälinjaa kunnioittaen, ja toivon todella, että varsasta kasvaa myös yhtä hieno, kuin muista oreista sen sukutaulussa.
Kirjoittaja: Harmin kasvattaja Melina

15.05.2016 Harmia kerrakseen

Pitkästä aikaa Harmi pääsi mukaan kun lähdimme pienellä porukalla maastakäsittely kurssille. Jänishousuiselle orille traileriin meneminen kotipihassa oli taas aivan hirveän kamala kokemus. Liinakko ori pisti stopin heti auton nähtyään ja sain tehdä sen kanssa hetken aikaa ties mitä harjoituksia, jotta ori lopulta seurasi perässäni traileriin hieman epäilevän oloisena. Porkkanan palaset upposivat parempiin suihin nopeasti, ori oli selkeästi odottanut palkkiotaan ja seisoi nyt trailerissa korvat hörössä tyytyväisenä. Ajelimme pikkuisen matkaa toiselle tallille, josta nappasimme matkaan mukaan intoa puhkuvan poniruunan. Kaverukset seisoivat kiltisti paikoillaan lyhyen matkamme. Paikalle päästyämme otimme ensin ponin ulos, jolloin Harmi peruutti trailerista hieman hätiköiden kaveriaan etsimään. Jos sen olisi yrittänyt ottaa ensin ulos ei se olisi liikahtanut mihinkään. Kaveria ei jätetä, olis selkeästi Harmin motto.

Kurssi aloitettiin pienellä demolla, malliesimerkiksi pääsi meidän matkassa ollut poni. Harmi seisoi vieressäni kuopien levottomasti. Se ei ymmärtänyt miksi olimme matkustaneet tänne asti seisoskelemaan. Ensimmäisen harjoituksen kohdalla Harmi pisti homman totaalisen lekkeriksi säikkymällä kaikkea mahdollista. Kaikki edistys mitä oli kevään aikana tapahtunut tuntui valuvan sormien välistä kuin juoksuhiekka. Epätoivon kyyneleet puskivat pintaan, mutta hammasta purren otin ohjeita vastaan ja kurssin pitäjän kanssa yritimme kärsivällisesti keksiä ratkaisua levottoman orin käsittelyyn. Harmilla pyörivät silmät päässä hedelmäpelin tavoin. Pettymys tuntui koko kehossa kun luovutin orin kokonaan toiselle ihmiselle käsiteltäväksi.

Harmi heräili paniikkikuplastaan pikkuhiljaa. Se vietiin kentän rauhallisimpaan nurkkaan, jossa opettaja teki sen kanssa erilaisia harjoituksia. Luottamus näkyi rakentuvan hitaasti, mutta varmasti. Pettymys tuntui edelleen painavana rintalastan alla, mutta jonkinlaista toivoa näkyi tunnelin päässä. Lopulta ori oli rauhallinen, rento ja vastaanottavainen. Tartuin itse orin naruun kiinni ja rauhallisin ottein sain Harmin tekemään pyydetyt asiat. Sen korvat kääntyivät ääneni suuntaan ja ihana kultainen orini toimi kuin ajatus.

Kotiin päästyämme annoin Harmille ruokakuppiin extrapaljon herkullista kuivaa leipää. Ori rouskutteli palkkiotaan tyytyväisenä. Päättäväisesti halusin jatkaa meidän hankalien tilanteiden selvittämistä. Onneksi Harmin kanssa työskentely sujui selästä käsin mutkattomasti. Tarkoitus olisi kuitenkin työstää myös maastossa kulkemisen ongelmaa. Vanhemmiten orille tekisi hyvää kulkea enemmän maastossa kuin kiertää aina samaa kenttää ympäri. Ehkä kesän aikana pääsisimme rennolle maastoreissulle ilman, että Harmi palaisi kotipihaan silmät pyörien ja jalat jännityksestä täristen.

06.02.2015 Harmia vaihteeksi (kirjoittanut ex-omistaja)

En tiedä mikä kirous tämän nimi-enteen päälle on langetettu, mutta ei mennyt taas tänään ihan putkeen. Harmi on koko meillä oloaikansa tarhaillut Silli-orin kanssa ongelmitta, kunnes tänään pojat ottivat yhteen. Sillillä on ollut pieni sairasloma, jonka vuoksi sille on kertynyt hieman paineita, stressiä ja energiaa viime aikoina. Heppa oli sitten päättänyt purkaa sen kaiken viattomaan Harmiin, joka ei oikein osaa pitää puoliaan. Huomatessani ohimennen nahistelun sain taiston loppumaan, mutta ilmeisesti Sillin johtamaa nahistelua, tai paremmin sanottuna tappelua, oli kestänyt kauan ennen tuloani, sillä Harmi vuoti verta monesta kohdasta. Hätääntyneenä vein Harmiaisen tallin ja putsasin haavat. Raukalla oli siellä täällä ruhjeita, lähinnä pään seudulla oli vuotavia kohtia. Harmi siirretään huomisesta alkaen tarhailemaan toiseen tarhaan lupsakkaan seuraan ja Sillille mietitään uusi kaveri, ellei sitä sitten päätetä tarhata yksin. Harmin haavat paranevat kyllä, mutta eläinlääkäri tulee huomenna katsomaan yhden haavan, sillä siinä saattaa olla hieman paikattavaa.

24.01.2015 Kaulanarulla leikkimistä (kirjoittanut ex-omistaja)

Harmi mulkoili minua tarhan nurkassa kun saavuin sitä aamupäivällä noutamaan. -Olet ajoissa, äiti, se tuntui pohtivan ja hieman epäillen kiemurteli suoraan syliini. Tänään vuorossa olisi leikkimistä kentällä pelkän kaulanarun kanssa. Olen vain muutaman kerran käynyt Harmin selässä kaulanarun turvin, silloin mentiin ihan vain käyntiä ja harjoiteltiin pysähtymään. Harmi on kiva työmyyrä, joka ottaa aina työt tosissaan. Toisaalta se on myös ajoittain huono piirre, sillä epäonnistuessaan se pettyy. Harmi kuljetti minua kentällä kaulanaru kaulallaan oikein sievästi käynnissä ja pysähtyi näppärästi. Uskaltauduin ottamaan ravipätkiä suoralla uralla, eikä sekään nyt niin erityisen vaativaa ollut. Pöljänä haukkasin hieman turhan ison palan tunnin lopuksi ja yritin saada hevosta kääntymään ravissa. Harmipa nosti laukan. Hidastin käyntiin. Annoin uudet kääntävät avut. Laukka nousi jälleen. Lopulta Harmi vähän suutahti, kun luuli minun haluavan laukata ja silti käskettiin heti takaisin käyntiin. Tästäkin selvittiin, mutta eipä taidettu onnistua kuin pari kolme kertaa käännöksissä.

Valmennukset

04.02.2015 Kouluvalmentaja Katri Väisäsen valmennuksessa (kirjoittanut ex-omistaja)

Nuori Harmi oli jo kerenny harjoitella puoli vuotta ratsuna olemista. Kävin valmentamassa tätä nuorta ja ratsastajaa, ja tavoitteena oli saada nuorikko rennoksi ja eteenpäin pyrkiväksi sekä tyytyväiseksi. Pitkien alkukäyntien aikana haettiin jo reipasta kävelyä ja tutustuttiin jännittäviin asioihin, kuten loimiin maneesin reunalla. Alusta lähtien lähdettiin kehumaan vuolaasti oikein tehdyistä asioista. Painotin rauhallisuutta apujen käytössä ja keskittymään siihen, että epämääräiset avut ja painonheilahdukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Maneesin toiset ratsukot aiheuttivat silloin tällöin orille jännitystä ja keskittymisen herpaantumista. Harmi reagoi usein jännittävään tilanteeseen sivuloikilla jota seurasi kierrosten nousu. Harmi kuitenkin hienosti uskaltautui keskittymään kahdeksikolla työskentelyyn säikkyilyn jälkeen ja ratsastajan omalla rauhallisuudella se rauhottui yllättävän nopeasti. Kun kahdeksikko toimi nätisti käynnissä ja ravissa, otettiin siihen siirtyminen ravi-käynti-ravi aina ympyrää vaihdettaessa. Muutamien onnistumisten jälkeen oli loppuravien aika, jonka aikana ori oli hikinen, mutta kovin tyytyväinen itseensä kehujen ansiosta.