Hengenvaaran Hassunhauska

saavutukset
VIRTUAALIHEVONEN | SIM-GAME HORSE

"Hassu"
Suomenhevonen, tamma
Punarautias, 162cm
01.05.2018, 19v.

Kasvattaja Hengenvaara
Omistaja rukkanen (VRL-00583)

Koulutustaso 110cm
Rekisterinro VH18-018-1142

Esteratsastus taso 3/4
Lisää porrastettujen pisteistä alempana.

Kuvien © viiru, yksinoikeudella

Luonne

Isännän ilme oli varmasti näkemisen arvoinen kun kerroin uuden tamman olevan esteratsu. Kaunovaarassa ei ollut koskaan ollut nuorta esteratsua. Ei yhtään! Meidän hienot estekonkarit olivat olleet konkareita jo meille tullessaan. Eikä emäntää todellakaan saanut hyppäämään mitään polvenkorkuista pikkuristikkoa enempää. Olin vannonut itselleni aiemmin, että nyt alkaa esteratsastajan urani! No en minä niillä vanhemmilla hevosilla hypännyt kun ei ollut pakko. Hengenvaaran Hassunhauska oli täsmäostos, etsimäni ruutitynnyri, joka pakottaisi minut opettelemaan. Tallilta löytyi onneksi yksi ratsuttaja, joka osasi nämä hommat. Samalla hän joutuisi kouluttamaan sekä ratsun että ratsastajan. Siitä se sitten alkaisi. Hassun kotiutuessa meille olin myyty. Tamman sukkela ulkomuoto antoi jo osviittaa siitä ettei tämä todellakaan olisi mikään kouluratoja kiltisti puksuttava putte vaan enemmän sellainen sulavalinjainen formula esteitä ylittämään.

Hassu on luonteeltaan hyvin suorasukainen eikä se mielistele ketään. Jos tammalla on huono päivä se näyttää sen kaikille, jotka osuvat tielle. Hyvällä tuulella ollessaan se taas hörisee jokaiselle, ihan sama vaikka olisi täysin tuntematon ihminen tai joku oman tallin porukasta. On olemassa yhden ihmisen hevosia, mutta Hassu ei ole sellainen. Päinvastoin. Sitä ei stressaa vaihtuvat maisemat, ihmiset tai oikeastaan mikään. Täydellinen tulevaisuuden kisaratsu siis. Ei stressaa matkustamista, menee traileriin innoissaan! Hassu olisi ihmisenä varmasti sellaista tyyppiä, jolla olisi aina matkalaukku pakattuna ja uusi matkakohde katsottuna. Tammaa rasittaa eniten olla pitkään kotona, treenata joka päivä samaa juttua samaan aikaan. Se kaipaa vaihtelua ja kyllästyy nopeasti, jos treeneissä tehdään samaa harjoitusta liian usein. Se lakkaa yrittämästä kunnolla ellei sillä ole tarpeeksi ajateltavaa ja jotain jännää elämässä.

Esteratsuna Hassu on varmajalkainen, nopea ja joskus himpun verran liiankin räjähtävää laatua. Kuunteleminen, malttaminen ja keskittyminen ovat Hassulle hankalia juttuja. Se tykkää juosta ja hypätä eikä tammaa jaksa kiinnostaa ympyröiden pyöriminen saati liika hidastelu ennen esteelle menoa. Jos Hassu saisi päättää se juoksisi tuulispäänä pitkin kenttää ja hyppäisi jokaisen esteen just niin korkealta kuin ikinä jaloista lähtisi. Vaikeinta onkin saada Hassu kuuntelemaan pidätteitä ilman, että se alkaa kiukuttelemaan. Tammasta nimittäin löytyy itkua, potkua ja raivaria kiitettävästi. Se viskoo päätään ja saattaa pukittaakin, jos se ei saa tahtoaan läpi. Täytyy tehdä siis nopeita ratkaisuja, ohjata tamman turhautuminen johonkin järkevään hommaan. Ratsastajan onneksi Hassulla ei ole koskaan ollut mitään rodeohevosen taipumuksia, se pukittaa hyvin hennosti vain ilmaistaakseen ärtymystään eikä karistaakseen ratsastajan pois selästä. Tammalla on hyvä työmotivaatio kun se saa tarpeeksi tekemistä eikä tylsisty.

Maastossa Hassun kanssa saa olla varovainen. Ärhäkästi lapasesta lähtevää tammaa voi olla hyvinkin hauska ratsastaa pitkin peltotietä täydessä laukassa, mutta sitä pysäyttäessä ei naurata enää. Voisi väittää tamman olevan hyvin maastovarma. Se ei pelkää traktoreita, lehmiä saati hirviä, mutta lähtee tuhatta ja sataa, jos on mahdollista eikä välttämättä pysähdy ennen kuin kotipihassa. Hassu ei siis säiky. Tamma ei vauhtiin päästyään vain halua enää hidastella käyntiin. Suurinta huvia tammalle ovat maastoesteet. Niitä hypätessä Hassu keskittyy hyppyihin oikeastaan paremmin kuin kentällä. Se kuuntelee ohjeita korvat hörössä ja haluaisi hypätä kaikki esteet sataan kertaan ennen kotiin lähtöä. Silloin ei tarvitse pelätä, että tamma sinkoaisi sukkulana kotia kohti. Päinvastoin. Hassu saattaa pistää jarrut päälle kun sen turvan suuntaa kotiin. Ratsastajalta vaaditaan paljon hermoja, nopeaa päätöksen tekoa ja enemmän omapäisyyttä kuin mitä Hassulta löytyy.

Hoidettavana Hassu on helpohko. Se seisoo paikallaan yllättävän kiltisti ja on karsinassakin melkoinen halinalle. Tamma tykkää rapsutteluista ja hellittelyistä, mutta ei tykkää puunaamisesta saati kylpyhetkistä. Sillä ei ole ongelmaa veden kanssa tallin ulkopuolella, kenties Hassun mielestä on epäluonnollista se kuinka vesi virtaa sisätiloissa. Pesukarsinaan Hassun saaminen vie aikaa. Harjoitellaan tätä niin paljon kuin talliporukan hermot riittävät. Onneksi pesulla ei tarvitse kamalan useasti käydä, mutta helpottaisi niin kura-aikaan kuin helteillä, jos hevonen ei saisi jonkinsortin hepulia kun sitä yrittää pestä. Kengittäminen ja eläinlääkärin toimenpiteet kuitenkin onnistuvat hienosti, ihan ilman mitään ongelmia. Kaikki muutkin rutiinit sujuvat kivasti. Kuolaimet sujahtavat suuhun kevyesti eikä satulavyön kanssa koskaan pullistella. Hassu tietää milloin se pääsee töihin ja töistä tämä tyttö tykkää. Samoin reissuun se lähtee korvat hörössä ja hörisee trailerille hyvillä mielin.

Suku

Kilpailut

Päiväkirja

23.2.2019 Kirjoittanut Hapero (kasvattaja)

"Kun oma talli viettää hiljaisinta hiljaiseloaan, ei aktiiviseen menoon tottuneella kasvattajalla ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä kiertämään kauniina helmikuisena viikonloppuna ympäri maan tervehtimässä omien kättensä jälkiä. Ihan varoittamatta en toki saapunut paikalle, laitoinhan mä viestin ruhtinaallisesti kolme varttia ennen kuin olin tallipihassa, puolustelin saapumistani rukkaselle, kun tämä mutisi jotain yllätysvierailuista. "Ja itseasiassa mä vähän toivoin, että sä voisit majoittaa mut ens yöks, jotta mun ei tarvitse lähteä yötä myöten ajamaan mihinkään!" Kuulin edelleen pientä puhinaa ja pihinää, mutta rukkanen lupasi kuin lupasikin majoittaa minut, joten eihän tässä mitään hätäpäivää ollut!
Vaihdoimme siinä vähän Hengenvaaran Hassunhauskan kuulumisia, tamma oli jo päivän liikuntansa liikkunut ja nautti tällä hetkellä keväisen iltapäivän viimeisistä säteistä. Rukkanen kertoi, että Hassu oli tänään hypännyt hyvällä fiiliksellä maneesissa kunnon rataa ratsuttajansa kanssa. Tamma oli aika säpäkkä ja vauhdikas tapaus, jolla ei ihan sitä keskittymiskykyä ollut, mutta joka yritti aina parhaansa. Tunnistin tammassa molemmat vanhempansa ja vielä paremmin, kun lähdimme rukkasen kanssa hakemaan tammaa tarhasta. Se oli iso punaraudikko, kuten molemmat vanhempansa, se oli aidosti juuri sitä miltä oli eikä hetkeäkään epäröinyt lähteä tarhasta vieraan ihmisen matkaan. Rukkanen lähti hakemaan muuta tallin väkeä sisälle, kun itse jäin harjailemaan Hassua karsinassaan. Tamma oli vähän levoton, mutta saatuaan tupon heinää eteensä se malttoi rauhoittua ja seurusteli tyytyväisenä kanssani. Iltamössöt sen sijaan olisi pitänyt saada heti, välittömästi, juuri nyt tällä sekunnilla turvan eteen, mutta mitäpä muuta sitä voisi vanhempiensa jälkeläiseltä odottaa. Ihana Hassu!"

Valmennukset