Tiusan Halihiimu

Ch, SV-II
VIRTUAALIHEVONEN | SIM-GAME HORSE

Suomenhevonen, ori
Punarautias, 160cm
03.11.2017 (4v.) 

Kasvattaja Tiusan suomenhevoset
Omistaja rukkanen (VRL-00583)

Koulutustaso ko.VaB re.120cm
Rekisterinro VH17-018-2026

Kouluratsastus taso 6 (2418.96 op.)
Lisää porrastettujen pisteistä alempana.

Rakenne- ja pääkuva © Narien vapaat, ratsastuskuvat © VRL-04373

JÄLKELÄISET // 0 kpl

00.00.0000 Varsan nimi saavutukset // e/i:

SAAVUTUKSET

12/17 Suomenvarsojen laatuarvostelu SV-II (28,2p.)

Champion-arvonimi myönnetty helmikuussa 2018.

Luonne

Tiusan Halihiimu ei ole hevonen helpoimmasta päästä, vaikka se käytännössä ei ole lainkaan ilkeä. Välillä sen "yllättäviä" aikaansaannoksia korjaillessa tulee mieleen vain yksi adjektiivi, jos tätä oria pitäisi kuvailla: tyhmä. Tallilla heitetään kolikkoa milloin mistäkin Hipin elämiseen ja tekemisiin liittyvistä asioista, kuten viiden euron vedonlyönnit kuinka nopeasti ori on saanut itsensä jumiin heinäverkkoon jos sellainen laitettaisiin sen karsinaan kuten muillekin hevosille. Hipille ei voi laittaa heinäverkkoa, eikä sen karsinaan voi jättää vesiämpäriä valvomatta juomista tai tämä hieman vajaa-älyinen ori kiljuu viiden minuutin päästä, kun sangon kahva hyökkäsi jalan ympärille tai heinäverkko koitti hirttää.

Raudikolla ei ole juuri ollenkaan itsesuojeluvaistoa, ei minkäänlaista saaliseläimille luontaista pakoreaktiota. Ori kulkee hyvin pitkälti omissa maailmoissaan ja aiheuttaa hauskoja sekä vaarallisia tilanteita haahuilullaan - ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolen, eikä Hippi tahdo aina ymmärtää miksi esimerkiksi on väärin karata aitauksesta ja käppäillä talon olohuoneeseen pokkana. Ihmisläheisempää hevosta saat siis hakea varmasti kaukaa, sillä jos Hipillä on pokkaa tulla läheisyydenkipeänä ihmisten seuraksi heidän olohuoneeseensa niin mitä seuraavaksi? Rapsutuksia ei ole koskaan liikaa ja niistä kiitetään puskemalla päällä "hellyyttävästi" runnoen hoitajaansa, tästä puskemisen ihanuudesta vielä hieman keskustellaan orin kanssa. Voikin jo arvata kuinka tämä ori nauttii harjaamisesta, eikä se muuta maailmaa näekään kun joku oikein kunnolla pyörittelee karvaa kumisualla! Varusteita laittaessa Hipillä ei ole tapana laittaa lainkaan vastaan. Raudikolla sattuu vaan olemaan helvetin ärsyttävä tapa maistella kaikkea, jolloin satula- ja jalustinhihnat kilisevät orin kurottaessa taakseen mutustellakseen niitä. Kuolaimet se ottaisi suuhun, jos poskiremmi ei maistuisi paremmalta ja sama päitsien kanssa; se pujottaa päänsä päitsiin nätisti, kunhan on ensin saanut maistella turpa-, poski- ja niskaremmejä.

Taluttaessa Hippi haahuilee mieluummin omilla teillään, kuin suoraa tietä ihmisen vierellä. Se ei ohittele tai ryntäile ihmisten ylitse, mutta jää helposti jumittamaan paikoilleen syystä tai toisesta - maassa oleva hieno kivi voi saada sen pysähtymään ja nuuhkimaan sitä. Matkustaessa Hipillä tulee aina olla kaveri mukana, se ei kestä viittä minuuttiakaan kopissa yksinään. Heinää eteen, kaverin lastaaminen ensin ja sitten itsevarmasti Hippi koppiin. Uusissa paikoissa utelias herra haluaisi vain liidellä ympäriinsä varomatta mitään tai ketään, eikä itse kilpailurata tai valmennuksen tehtävät oikeastaan jaksaisi kiinnostaa. Kisojen verryttelyssä kannattaa olla tarkkana, sillä Hipillä on tapana kipittää toisten hevosten takana niin, että se saa turvallaan toisen hännästä kiinni.

Ratsuna Hippi ei ole mikään aloittelijoiden automaattiköpötin, eikä mikään rento tätiratsastajan puskakiituri. Orin jatkuva tapa haaveilla liitettynä sen tyhm.. yksinkertaisuuteen tekee siitä kömpelön, eikä se tajua katsoa jalkoihinsa. Ratsastajana täytyy olla napakka, pitää pohkeet jatkuvasti lähellä orin hereillä pitämiseksi ja sen lisäksi ohjata Hippiä niin, ettei ori kompuroi maassa oleviin monttuihin tai oksiin. Tasaisella pohjalla Hippi liikkuu erittäin hienosti (mieluiten maneesissa, ettei herra voi katsella maisemia), eikä siitä uskoisi ensinäkemällä millainen liitokavio se onkaan - kunhan pääsee siihen mielentilaan, jonka eteen ratsastaja saa tehdä töitä hiki kypärässä. Hyvänä puolena mainittakoon myös sen, että Hipillä on myös joustavat liikkeet eikä se vapaapäivienkään jälkeen kulje jäykästi tai kulmia suoraksi oikoen.

Esteradoilla mennään vähän miten sattuu, mutta useammin ollaan tultu maneesista ehjänä kuin rikkinäisenä. Hyvin menestyneiden estehevosien tähdittämät geenit näkyvät Hipissäkin - nimittäin sen hyppytyylissä. Valitettavasti hieno hyppytyyli tulee esiin vain yksittäisiä esteitä hypätessä, joten kisaradoilta poistuessa on turha sanoa kuinka hyvä tää on yksittäisillä - ei kukaan uskoisi radan näkemisen jälkeen. Kiellot eivät kuulu Hipin tapoihin, mutta sen sijaan tyhmänrohkeat ponnistuspaikat ja puomien kolisuttelu kuuluu.

©Kasvattaja

Suku

i. Vähäpellon Halipula
KTK-III

ii. Vaniman Onnian
KTK-II, Ch

iii. Mörkövaaran Outolintu
KTK-III, SV-I
iie. Nugetteja Nam
KTK-III, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-II, SLA-I, SV-I
ie. Vähäpellon Halittava
KTK-I, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I
VVJ-I, VSN World Champion
iei.  Tuulenpesän Halinalle
KTK-I, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-I, First Champion
iee. Kuusniemen Hermiina
KRJ-I, KERJ-I, VVJ-I

e. Turmeltajan Auriina
ERJ-III, KTK-III

ei. Rohkean Apollo
ERJ-I, KTK-III, SV-II

eii. Turmeltajan Asterix
KTK-III, SLA-I, ERJ-I, YLA2
eie. Mörkövaaran Larissa
KTK-III, SV-III

ee. Moon Amoriina
KTK-II, ERJ-I, SLA-I

eei. Moon Verjnuarmu
SLA-I, ERJ-II, YLA1
eee. Moon Annikki
ERJ-I

Kilpailut

NÄYTTELYMENESTYS

ERJ:n ALAISET KISAT
15 sijoitusta

01.12.2017 - Team J&K - 120cm - 05/27
04.12.2017 - Koistila - 60cm - 03/47
10.12.2017 - Koistila - 60cm - 6/47
12.12.2017 - Koistila - 60cm - 2/47
15.12.2017 - Kisakeskus Litt - 80cm - 3/40
13.12.2017 - Kisakeskus Litt - 80cm - 6/40
11.12.2017 - Kisakeskus Litt - 70cm - 04/40
15.12.2017 - Kisakeskus Litt - 70cm - 06/40
28.12.2017 - Koistila - 60cm - 04/47
01.01.2018 - Mörkövaara - 80cm - 6/61
02.01.2018 - Mörkövaara - 70cm - 7/55 
04.01.2018 - Mörkövaara - 80cm - 4/61
07.01.2018 - Mörkövaara - 70cm - 5/55
07.01.2018 - Mörkövaara - 80cm - 4/61
08.01.2018 - Mörkövaara - 70cm - 7/55

KRJ:n ALAISET KISAT
22 sijoitusta

05.12.2017 - Hengenvaara - Helppo A - 03/50
13.12.2017 - Teilikorpi - Vaativa B - 01/40
16.12.2017 - Teilikorpi - Vaativa B - 02/40
18.12.2017 - Teilikorpi - Vaativa B - 02/40
18.12.2017 - Kisakeskus Litt - Vaativa B - 04/40
22.12.2017 - Duán Stable - Vaativa B - 03/30
01.01.2018 - Hengenvaara - Helppo A - 07/50
02.01.2018 - Cadogan Ponies - Vaativa B - 03/30
03.01.2018 - Hengenvaara - Helppo A - 06/50
12.01.2018 - Hengenvaara - Helppo A - 02/50
13.01.2018 - Cadogan Ponies - Vaativa B - 02/30
14.01.2018 - Cadogan Ponies - Vaativa B - 03/30
14.01.2018 - Hengenvaara - Helppo A - 07/50
15.01.2018 - Hengenvaara - Helppo A - 01/50
16.01.2018 - Hengenvaara - Helppo A - 03/50
17.01.2018 - Hengenvaara - Helppo A - 03/50
18.01.2017 - Hengenvaara - Helppo A - 02/50
18.01.2018 - Hengenvaara - Helppo A - 05/50
22.01.2018 - Hengenvaara - Helppo A - 01/50
25.01.2018 - Cadogan Ponies - Vaativa B - 01/30
25.01.2018 - Hengenvaara - Helppo A - 01/50
26.01.2018 - Hengenvaara - Helppo A - 07/50

Porrastetut ja ominaisuuspisteet
Kouluratsastus taso 6/5 2418.96 op. Esteratsastus taso 2/2 948.5 op. Kenttäratsastus taso 0/-1 0.33 op.
Tahti ja irtonaisuus 1470.72 Hyppykapasiteetti ja rohkeus 0.26 Nopeus ja kestävyys 0.07
Kuuliaisuus ja luonne 948.24 Tarkkuus ja ketteryys 0.07    
Varusteet

Hevoselle kerätään turkooseja varusteita (riimut, loimet, yms)
Yleisvarusteet (yleissatula & -suitset, mustat hopeisilla osilla)
Kouluvarusteet (koulusatula & -suitset, mustat hopeisilla osilla)
Loimia (tallissa fleece, ulos talvella paksu toppaloimi)
Kisoihin mukaan valkoinen satulahuopa ja nahkariimu

Hoito-ohjeet

Tarhaa kenen tahansa kanssa
Loimi vain kovalla pakkasella/märkänä
Suojat ratsastaessa
Riimu pois päästä tarhassa
Kerran viikossa pitkä maastolenkki, tuulettaa päätä

Päiväkirja

17. joulukuuta 2017 - kirjoittanut Isla (kasvattaja)

(Milja on 17v. tyttö, joka on meillä hankkimassa työkokemusta ja suositukset tulevaisuudelle. Milja on Islan siskontyttö. Tämä on hänen oppimispäiväkirjastaan.)

Tänä aamuna tulin töihin normaalista rytmistä poiketen jo seitsemältä, koska Isla lähti kisareissulle ja mun on tarkotus auttaa sen miestä tallihommissa. Työntekijöistä Liiaki on kipeenä ja kolmen päivän saikulla. Nyt alkoi mun toka viikko tädin omistamalla tallilla, oon tykänny täällä olosta hirmusesti ja oppinu ihan sairaan paljon, vaikka päivät ovatkin pitkiä ja työ fyysisesti raskasta. Oon saanut itselleni jo karvaisen kaverin, nimittäin 2-vuotiaan orin nimeltä Tiusan Halihiimu jota kaikki kutsuu Hipiksi. Isla tosin sano mulle, että Hippi on myynnissä joten oon yrittänyt olla kiintymättä siihen.

Tänään istuin toimettomana satulahuoneen nojatuolissa ja hörpin kahvia nautiskellen. Jarno hyökkäs satulahuoneen ovesta sisään sikamaisella vauhdilla ja meinasin säikähtää kuoliaaks. Se sano mulle, et nyt olis kiire enkä kerennyt kysyä miks. Hölkättiin tallista tarhoille jossa nuoret orit olit ja sitten näin kiireen syyn. Hippi oli saanut ittensä aitauksen lankkujen väliin jumiin - siis se seisoi tyynen rauhallisena kahden aanelosen lankun väliin mahastaan kiinni jääneenä, alempi lauta oli etujalkojen kainalossa ja ylempi lauta just sen sään etupuolella. Miten voi hevonen olla siinä tilanteessa rauhallinen? No en tiiä, mutta Jartsa löi mulle käsisahan kouraan ja otti itelleen samanlaisen. Meidän piti sahata ne kaks lankkua poikki, jotta Hippi pääsi irti. Sitten äkkiä väliaikaiset langat puuttuvien lautojen väliin. Huomenna olis kuulema luvassa aitojen korjaamista..
 

3. Marraskuuta - kirjoittanut Isla (kasvattaja)

Auriina näytti jälleen kerran selkeät merkit varsomisen lähestymisestä, ja nyt huomasin ne merkit edellistä paremmin kun ne oli jo kerran nähty. Siirsin tamman yöksi sisälle varsomiskarsinaa ja laitoin viereiseen karsinaan Rallin seuraksi, kun muut saivat olla pihatossa pakkasasteiden ollessa alle 10. Alkuyöstä - olisiko ollut kello yhden aikoa - alkoi tapahtumaan ja siinä olohuoneen sohvalla varsomista katsoessamme, sekä Jarno että minä pidimme sormet ristissä, että Auriina varsoisi tammavarsan. 

Toisen varsan ulos punkeminen sujui jo ammattimaisesti Auriinalta, eikä meidän tarvinnut liikkua sohvalta lainkaan vaan saimme nauttia äidin ja lapsen hellistä hetkistä sisällä. Helppo varsominen tarkoitti sitä, että varsa oli karsinan pahnoilla kokonaan ulkona nopeammin, kuin koskaan olin nähnyt tapahtuvan. Tunnin päästä syntymästä päätimme mennä katsomaan varsaa ihan kosketusetäisyydeltä. Jarno halusi tietää onko se terve, mutta minä halusin palavasti tietää onko sillä pallit!

Varsa oli täysin terve ja noussut jaloilleen, maitoa tuli hyvin ja Auriina antoi meidän tarkistaa varsan, ja totta kai sillä oli ne perkeleen pallit! Meidän Auriina oli saanut aikaiseksi erittäin heiveröisen, sekä erittäin kauniin punarautiaan, orivarsan. Tämän varsan kohtalo oli päätetty heti, se menisi myyntiin vieroitusikäisenä ja saisi onnellisen lopun jossain muualla. En nähnyt mitään syytä pitää kahta orivarsaa samasta emästä, enkä Nuutiin kiintyneenä siitä luopuisi. 

Valmennukset