Moon Kapinoitsija

KTK-III
VIRTUAALIHEVONEN | SIM-GAME HORSE

Suomenhevonen, ori
Rautias, 156cm
01.03.2016, 21-vuotias

Kasvattaja Moondance
Omistaja rukkanen (VRL-00583)

Koulutustaso VaB
Rekisterinro VH16-018-1002

Kouluratsastus taso 6 (2560.52 op.)
Lisää porrastettujen pisteistä alempana.

Kuvien © kasvattaja

JÄLKELÄISET // 1 kpl

12.03.2017 Kaunon Kapina // e: Kaunon Unelma

SAAVUTUKSET

Suomenhevosorien kantakirjatilaisuus 20.06.2016
15 + 17 + 14 + 17 = 63p KTK-III

Ikääntymisenä käytettiin 30 IRL-päivää = 1 virtuaalinen vuosi. 3v - 30.05.2016 | 4v - 29.06.2016 | 5v - 29.07.2016 | 6v - 28.08.2016 | 7v - 27.09.2016 | 8v - 27.10.2016

Luonne

Moon Kapinoitsijan kotiutuessa Kaunovaaraan tuskailimme ensimmäisenä orin nimen kanssa. Minkälainen lempinimi näin uhkaavan nimen omaavalle orille sopisi? Ei tarvinnut pitkään miettiä, sillä punainen ori ansaitsi lempinimensä muutamassa hetkessä. Kapinoitsijasta tuli Hali. Ori olisi tullut syliin, jos se olisi ollut pikkuisen pienempi. Nuorena orina se toki oli melkoisen pikkuruinen, muttei kuitenkaan ihan sylikokoa. En tiedä oliko se kasvattajansa luona ollut yhtä hellyydenkipeä, mutta meille tulleessaan se vaati jatkuvasti huomiota, rapsutuksia ja kiintyi kavereihinsa todella nopeasti.

Hali osaa näyttää melkoisen hapanta naamaa karsinassa. Siellä se ei halua turhia hellyydenosoituksia ellei luota ihmiseen täysin. Uusille se näyttää hammasta, vaikka ei ole koskaan ketään purrutkaan. Ori kannattaa kiinnittää käytävälle hoitamisen ajaksi. Siinä se rauhoittuu ja kuuntelee tallin ääniä onnellisena. Hali osaa käyttäytyä siivosti, se nostaa jalat kiltisti eikä pullistele turhaan satulavyötä kiristäessä. Herkkuja se kerjää toki aina, jos on siihen mahdollisuus. Halin herkkikielto koskee kaikkia, myös omistajan on toteltava tätä vaikka ori näyttäisi kuinka säälittävältä. Emme halua opettaa oria turhaan huonoille tavoille. Herkut se saa ruokakippoon suoraan. Toki ulkona joskus saattaa livahtaa herkku tai kaksi kädestäkin, mutta tallissa ei Hali saa herkkuja suoraan keneltäkään. Ori on kova näpertämään suullaan kaikkea mahdollista, riimunnarut ovat aina limaisia orin imeskeltyä niitä. Kavereiden loimet saavat samaa kohtelua ja Hali on syönyt aikamoisen kasan myös muiden riimuja..

Ratsuna Hali on osaava, kuuliainen muttei anna todellakaan mitään ilmaiseksi. Se on mukava ratsastaa, liikkuu hyvin eteenpäin eikä turhia höösäile. Hitaaksi ei ole kukaan koskaan oria haukkunut. Kaasu kyllä toimii, mutta jarruissa olisi paranneltavaa. Paikalleen orin saatuaan se kyllä seisoo siinä kunnes saa luvan lähteä eteenpäin, mutta pysähtyminen on välillä orille hankalaa. Taivutukset ja kiemurat se hoitaa oikein mallikkaasti. Hali on tarkka kuuntelemaan apuja. Se on joskus turhankin herkkä kyljistään eikä siedä turhan kovia otteita. Kouluratsuna Hali on parhaimmillaan. Se jaksaa puurtaa pitkäänkin ja oikean ratsastajan kanssa mikään ei ole ongelma. Ulkoisesti ratsastaminen voi näyttää helpolta, mutta sen eteen on tehty todella paljon työtä. Uusille ratsastajille Hali on vaikea. Se pistää todelliseen testiin ratsastajan keskittymisen sekä motivaation. On ollut ratsastajia jotka eivät ole orin kanssa yksinkertaisesti jaksaneet tehdä yhteistyötä. Useimmat kuitenkin pääsevät vaikeasta vaiheesta ohi ja Hali osaa opettaa varsinkin kärsivällisyyttä.

Kilpakentillä meidän Hali on reipas, tutisee joskus jännityksestä, mutta kestää onneksi painetta. Kisareissuja on mennyt joskus pieleenkin jännityksen vuoksi, mutta kokemuksen karttuessa Hali on petrannut paljon. Tuomarit pelottavat oria eniten. Kanssakilpailijat se ottaa hyvin vastaan eikä jännitä uutta paikkaa juurikaan. Jännittävin asia on tuomarien pääty sekä kisakentän aidat ylipäätään. Kotitreenissä ollaan yritetty simuloida samaa, mutta oria ei tunnu kotona haittaavan mikään. Hali ei pelkää sateenvarjoja, ei kameroita eikä meteliä. Maneesikisoissa orin hermot kestävät yllättäen parhaiten. Se rentoutuu sisätiloissa hyvin ja suorittaa mallikkaasti. Ulkokisoihin se vaatii vielä aika paljon, mutta pikkuhiljaa rentoutuu kerta kerralta enemmän.

Suku

i. Moon Aavekapina
KTK-III, KRJ-I, SLA-II

ii. Koistilan Kapina
KRJ-I, KTK-II, Vir Mva Ch, SLA-II, YLA1

iii. Kapinamieli
iie. Syksyn Halipula
KRJ-III, YLA3
ie. Mörkövaaran Aaveritari
YLA1, ERJ-II, SLA-I, KRJ-II
iei. Mörkövaaran Laukkuvaras
SLA-I, YLA2
iee. Veripiika KAT
YLA2, ERJ-III
e. Moon Etelätuuli
KTK-I, KRJ-I, SLA-I*, YLA1
VSN World Champion, Vir Mva Ch

ei. Hamekyttä HUI
KRJ-I, KTK-III, Ch-M, Klass I, SV-I

eii. Lakean Heikka
Vir Mva Ch, KRL-II, YLA1, KTK-II
eie. Heinämäen Halla
VIR MVA CH, KTK-II, KRJ-I, YLA2

ee. Milkan Safiiri
SLA-I, KRJ-I, YLA1

eei. Mörkövaaran Vilperi
SLA-I, KRJ-I, YLA2, KTK-III
eee. Kasarmin Vihma
KRJ-II, YLA2

Kilpailut

NÄYTTELYMENESTYS
Porrastetut ja ominaisuuspisteet
Kouluratsastus taso 6/5 2560.52 op. Esteratsastus taso 3/-1 1230.07 op. Kenttäratsastus taso 0/-1 0 op.
Tahti ja irtonaisuus 1330.45 Hyppykapasiteetti ja rohkeus 0.00 Nopeus ja kestävyys 0.00
Kuuliaisuus ja luonne 1230.07 Tarkkuus ja ketteryys 0.00    

Päiväkirja

06.08.2016 - Huuteleva Hali

Aamuruokien aikaan oli tallissa vastassa ärsyttävän kovaäänisesti hirnuva ja kaviolla ovea paukuttava Hali. Annoin sille sen ruoka-annoksen ja hetkeksi ori hiljeni mussuttamaan ruokiaan. Kun olin vihdoin jakanut koko laumalle ruuat oli Hali aloittanut alusta rasittavan huutokonserttinsa. Vaatimalla vaati lisää ruokaa. Olihan orin ruokintaa hieman muutettu viimeaikoina kun sen mahanympärys oli kasvanut pikkuisen turhan suureksi. Nälkä sillä ei todellakaan pitäisi jäädä, ruokakuppinsa se oli aina nuollut viimeiseen muruseen asti. Ori sai meluta karsinassaan, taisi hormoonitkin hyrrätä turhan paljon näin alkukesästä. Astuvaa oriahan Halista ei ollut vielä tullut ja se oli aiemmin käyttäytynyt melkoisen siivosti. Olin muutaman kerran jo miettinyt orin ruunaamista, mutta halusin pitää takaportin auki, jos Halista saisi vielä kivan jalostusorin. Olihan meillä suunnitteilla teettää Halista pari varsaa ja myydä ne sitten eteenpäin. Ehkä jopa jättää punaisesta orista meille omakin mini-Hali. Eihän sitä koskaan tietäisi. Nyt ori kävi kuitenkin niin kierroksilla, että hermot meinasi mennä.

Kun sain muut hevoset ulos tallista annoin Halille kunnollisen harjaustuokion. Ori rauhoittui tästä ja tuntui taas siltä omalta rakkaalta halinallelta, jota oli ihan ilo hoitaa. Ulos oria taluttaessani se haistoi taas ihanat tuoksut ja vastoin tavallisia tapojaan pomppasi kahdelle jalalle. Onneksi sillä oli kuolaimet suussa niin sain orin kuriin pikkuisen napakammalla otteella. Hali ei ollut tavallisesti mitenkään kova keulimaan. Sen sai helposti komeltamalla takaisin kuosiin. Onnistuin pääsemään selkään keskellä tallipihaa ja suuntasin höseltävän orin kohti maastopolkua. Annoin sen kävellä pikkuisen matkaa kunnes nostin ravin ja tavallisuudesta poiketen pyysinkin oria tekemään töitä peltotiellä. Hali tuntui hämmentyvän tästä hieman, mutta teki työtä käskettyä. Onnistui saada koottua ravia, lisäyksiä ja väistämisetkin ulos eikä tuntunut edes vaikealta. Testasin orin keskittymistä ihan kunnolla. Otettiin pätkä laukkaa, hyvin hillitysti ja laukanvaihdoillakin. Hali teki töitä korvat hörössä ja hikosi nopeasti. Takaisin metsätielle palatessamme annoin orin venytellä reippaalla laukalla, se kulki hyvin kuulolla ja innokkaasti eteenpäin pyrkien.

Kotipihassa oli erilainen ääni kellossa kuin aamulla. Ori oli rento, rauhallinen eikä huudellut yhtään. Töitä se taisi vaan kaivata. Pistin Halin vielä pesulle ja päästin sen jälkeen ulos lämpimään aurinkoon kuivattelemaan. Se sai laiduntaa nuorten orien kanssa ja siellähän se meni ensimmäisenä laumaan palatessaan komentamaan pikkupoikia pois aidan vierestä notkumasta. Tekemistä taisi meidän Hali vain kaivata pysyäkseen housuissaan.

Valmennukset

15.05.2017 Kasvattivalmennus - HeA

Alkuverryttely meni tällä ratsukolla hyvin alusta asti. Hali oli heti kuulolla ja teki mielellään töitä. Laukannostot ehkä hieman joskus myöhästyivät, mutta ratsastaja ei aluksi valmistellut kunnolla niitä ja korjattuaan asian alkoivat nostotkin olla täsmällisiä. Ensimmäisen kouluradan ongelmakohdiksi nousivat peruutus (se oli vino), ensimmäinen vastalaukka (tunnollinen Hali vaihtoi laukan heti oikeaksi) ja liian isot voltit (se taisi mennä ratsastajan piikkiin). Alapisteistä huonoimmat tulivat lennokkuudesta ja ratsastajasta. Hali ei ollut ehkä niin lennokas kuin alkuverryttelyssä vaan jostain syystä hieman jännitti. Ratsastajalla tuppasivat kädet olemaan kuin polkupyörällä ajaessa ja ehkä teiden seuraaminen ei ollut aina niin hyvää. Toisella yrittämällä kaikki sujui huomattavasti paremmin ja ratsastaja oli selkeästi kuunnellut palautteeni. Peruutus oli edelleen hieman vino, mutta vastalaukat pysyivät hyvin ja teiden seuraaminen parani, kuten ratsastajan kädetkin. Hali oli rennompi ja lennokkaampi kuin ensimmäisellä yrittämällä. Oikein hyvä suoritus! Tuommoisia kun tekee kilpailuissakin niin taatusti pärjää.