Villahaan Knoppi

KTK-II, SLA-I, KRJ-I
VIRTUAALIHEVONEN | SIM-GAME HORSE

Suomenhevonen, ori
Rautias, 150cm
29.05.2016, 31-vuotias

Kasvattaja Villahaka
Omistaja rukkanen (VRL-00583)

Koulutustaso VaB
Rekisterinro VH16-018-1762

Kouluratsastus taso 6 (2580.52 op.)
Lisää porrastettujen pisteistä alempana.

Kuvien © kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

JÄLKELÄISET // 3 kpl

30.11.2016 Kaunon Unelma KTK-III // e: Viehättävän Ulpu
18.09.2016 Kaunon Kultimo KTK-II // e: Kaunon Malla
15.04.2017 Kaunon Kullerwo KTK-II, SV-I, KV-I // e: Walhalla

RIP 29.06.2018

Knoppi siirtyi ajasta ikuisuuteen perjantai-aamuna. Suunnitellusti ori pääsi ikiuneen eikä joudu enää koskaan kärsimään jalkavaivoista, jotka sitä kiusasivat viimeiset kuukaudet. Kiitos Knoppi kaikesta!

SAAVUTUKSET

Suomenhevosorien kantakirjaustilaisuus 30.10.2016
16 + 19 + 16 + 19 = 70p KTK-II

Suomenhevosten laatuarvostelutilaisuus 20.04.2018
SLA-I (93p)

Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 15.05.2018
8 + 40 + 23,25 + 20 + 15 = 106,25 p. KRJ-I

Ikääntymisenä käytettiin 30 IRL-päivää = 1 virtuaalinen vuosi. 3v - 27.08.2016 | 4v - 26.09.2016 | 5v - 26.10.2016 | 6v - 24.11.2016 | 7v - 24.12.2016 | 8v - 23.01.2017

Luonne

Postiini kilahti tieto Villahaan suuresta kasvattimyynnistä ja vilkaisin sitä puolella silmää unihiekat yhä silmissäni. Aamukahvia hörppiessäni olin täysin uppoutunut 42 varsan tietoihin ja huomasin etsiväni sieltä puolitahattomasti meille uutta verta. Varsa 32 oli koulupainotteinen, nelipolvisen suvun omaava ihanuus enkä voinut olla tekemättä siitä tarjousta. Rautias ori oli nimeltään Villahaan Knoppi. Nuori ori saapui tallille vain muutaman päivän tarjouksen tekemisen jälkeen. Ostin oikeastaan sian säkissä sen suhteen etten edes käynyt tarkistamassa millainen hevonen siellä on. Suvun ja kasvattajan puolesta osasin jo sanoa, että tämän haluan. Ostotarkastuksen jälkeen olin vielä varmempi. Mitään vikaa ei nuoressa orissa ollut. Uuden kotitallin pihassa liinaharjainen rautias katseli uteliaana ympärilleen ja asettui kiltisti talutettavakseni. Tästä tulisi vielä mainio harrastuskaveri meille.

Knoppi on mainio harrastuskaveri, se on selväpäinen hevonen, joka ottaa käskyt vastaan mukisematta. Uudet opit menevät pienen sulattelun kera perille ilman taistelua. Ori on oppinut niin ratsun alkeet kuin käytöstavatkin kuin huomaamatta. Knoppi vaatii kuitenkin oman aikansa asioiden sulatteluun. Jos sen kanssa yrittää liian montaa asiaa samaan aikaan menee liinaharjainen ori hämilleen. Orin kanssa täytyy olla selkeät linjat tekemisessä eikä yrittää liikaa. Normaalissa treenissä ja kotipuuhissa se oppii parhaiten eikä turhaudu liian suureen oppimismäärään. Knoppi on ratsuna rauhallinen, kärsivällinen ja hippusen verran verkkainen. Ori ei todellakaan ole mikään pommi tai rodeoratsu, harvoin meno näyttää liian riehakkaalta. Knoppi riemastuu oikeastaan vain silloin kun se on ollut muutaman päivän tekemättä mitään raskaampaa. Silloin kaviot ovat kevyet ja meno maistuu.

Hoidettavana ori on harmiton ja helppo kaveri. Se osaa ottaa elämänsä hyvin rennosti eikä turhia murehdi. Paikallaan se seisoo niin käytävässä kuin karsinassakin. Uusissakin paikoissa oria on helppoa käsitellä eikä sen kanssa tarvitse stressata. Knoppi rakastaa huomiota, herkkuja ja rapsutuksia oikeastaan keneltä tahansa. Uusia ystäviä se saa pelkästään olemalla ihastuttava itsensä. Kisapaikoilla pienetkin katsojat uskaltaa päästä rapsuttelemaan oria. Knoppi kulkee trailerissa siististi, ei pelkää uusia tilanteita vaan ottaa ne rauhallisesti vastaan.

Knoppi toimii kouluratsuna parhaiten ja sopii aitojen sisään työskentelemään. Esteratsua siitä ei sen suuremmin tulisi, sillä verkkainen ori ei omaa estehevosen intohimoa kovaan vauhtiin ja tiukkoihin tilanteisiin. Knoppi on parhaimmillaan hitaamassa menossa, puurtamassa koulutreeniä ja oppimassa uutta. Ori on herkkä ratsastaa vaikka vaatiikin patistusta eteenpäin. Alkuun tahmea ori muuttuu kunnollisella kannustuksella koulukentillä liitäväksi puteksi. Parhaansa se yrittää eikä anna periksi vaikka liike loppuisikin kesken.

Suku

i. Villahaan Kippis
KTK-II, Ch, SV-II

ii. Villahaan Kuu

iii. Kuu-Poika
KRJ-I
iie. Villahaan Elmiina
KRJ-I
ie. Mäkisuon Hilma
KTK-II
iei. Mäkisuon Junkkari
iee. Metsäkartanon Hilppa
KTK-II

e. Fiktion Tuovikka
KTK-III, KRJ-I

ei. Pirunkorven Ronski
KRJ-I, VVJ-I

eii. Armaan Räppäri
eie. Vennamon Vire
KRJ-III

ee. Tulistella TK
KTK-III, VVJ-I, KRJ-I

eei. Tuuliharjan Turjake
eee. Riiviöiden Napostella
SV-II, SLA-II, VVJ-III

Muita palkittuja sukulaisia
IIEI: Murskavoitto - KRJ-I, YLA1, SLA-I
EEEI: Pormestari - Ch, KTK-III, KRJ-II, YLA2

Kilpailut

NÄYTTELYMENESTYS

18.09.2016 - kutsu - Suomenhevosorit - 4/12, irtoSERT
04.09.2016 - kutsu - Suomenhevosoritt - 3/12, irtoSERT

Porrastetut ja ominaisuuspisteet
Kouluratsastus taso 6/5 2580.52 op. Esteratsastus taso 3/-1 1092.58 op. Kenttäratsastus taso 0/-1 0 op.
Tahti ja irtonaisuus 1487.94 Hyppykapasiteetti ja rohkeus 0.00 Nopeus ja kestävyys 0.00
Kuuliaisuus ja luonne 1092.58 Tarkkuus ja ketteryys 0.00    
Varusteet

Hevoselle kerätään turkooseja varusteita (riimut, loimet, yms)
Yleisvarusteet (yleissatula & -suitset, mustat kultaisilla osilla)
Kouluvarusteet (koulusatula & -suitset, mustat kultaisilla osilla)
Loimia (tallissa fleece, ulos talvella paksu toppaloimi)
Kisoihin mukaan valkoinen satulahuopa ja nahkariimu

Hoito-ohjeet

Ei tarhata koskaan yksin!
Loimi vain kovalla pakkasella/märkänä
Suojat ratsastaessa
Riimu päässä tarhassa
Kerran viikossa pitkä maastolenkki, tuulettaa päätä

Päiväkirja

Maastolenkille, mars!

12.03.2018

Edellisen päivän treeni ei näkynyt eikä tuntunut Knopissa. Jalkoja tarkkailtiin, olihan orilla jo ikää eivätkä jalkavaivat olleet meidän tallissa mikään uusi juttu. Knoppi kuitenkin oli säilynyt hyväjalkaisena ja terveenä. Nappasin orin karsinasta käytävälle, harjasin sen kunnolla ja rapsuttelin antaumuksella. Maanantai-aamu ei ollut meidän kummankaan lempiaikakausi, mutta olin päättänyt lähteä orin kanssa maastoon, joten tässä oltiin. Joku hevonen olisi kuitenkin ratsastettava. Knopin kanssa maastoon meno aamulla oli kevyttä ja aivotonta puuhaa. Nostin satulan selkään, pujotin suitset päähän ja pian olimme valmiina lähtöön. Nousin satulaan tallipihassa ja suuntasin kulkua kohti maneesia. Menisimme siitä edestä uudelle metsäpolulle, jonka olimme Ellin kanssa tehneet edellisellä viikolla. Knoppi katseli uteliaana maneesin ovelle, joka aukeni. Elli talutti Vekkua maneesista ulos, kimo ori oli hikinen ja väsyneen oloinen. Moikkasimme nopeasti, huikkasin palaavani viimeistään tunnin kuluttua, mutta tuskin niin pitkää lenkkiä tehtäisi. Elli käski pysyä ainakin tunnin verran metsässä.

Knoppi käveli pitkin uutta polkua korvat hörössä ja uteliaan pörheänä. Se ei ollut tätä polkua kävellytkään kertaakaan. Knoppi tunsi kyllä kaikki muut polut ja tiet eikä se yleensä ollut kovinkaan pörheänä maastossa. Uusi polku sai sen varuilleen. Hyräilin orille jotain radiohittiä, joka oli jäänyt korvamadoksi. Lumisessa metsässä ääni ei kantanut pitkälle. Molemmilla puolilla polkua kasvoi pientä mäntymetsää. Maat kuuluivat Matin suvulle, joten olimme miehen kanssa käyneet yhteistuumin tutkimassa metsää. Mies tunsi paikan paremmin kuin minä ja löysimme turvallisen oloisen reitin nopeasti. Nyt Knoppia kuitenkin jännitti vähän tämä reitti. Ei täällä voinut kuin kävellä kun mentiin vielä täysin kinttupolkua. Oksissa rapisi ja ori säpsähti. Orava kurkisti oksien välistä ja jäi säksättämään meille. Onneksi Knoppi oli jännittyneisyydestä huolimatta fiksu eikä lähtenyt omille teilleen. Kannustin oria eteenpäin kun sitä mietitytti. Pienen matkan päässä pääsimme kinttupolulta metsätielle. Annoin orin ravata hetken, se keskittyi apuihin eikä painanut menemään kamalaa vauhtia. Käytin tilaisuuden hyväkseni ja kokeilin hieman pohkeenväistöjä lumisella tiellä. Keskityimme molemmat niin tiiviisti ettemme huomanneet kahden tädin tuijottavan meitä metsän laidalta. Säikähdin kun toinen tädeistä tervehti, kehui hevosta ja kysyi nimeä. En tiennyt kumman nimeä se kysyi, minun vai hevosen, joten esittelin meidät molemmat. Huomasin naisten olevan liikkeellä suksilla. Kertoivat olevansa lomalla jollain mökillä ja taisivat olla hieman eksyksissä. Kaivoin puhelimen taskusta, räpläsin hetken karttaa ja tädit sivakoivat orin vierelle. Knoppi katseli uteliaana suksia ja tätejä. Se ei onneksi pelännyt.

Löydettyäni mökin kartasta lupasin lähteä saattamaan heitä takaisin. Ei ollut pitkä matka, mutta vähän vaikea selittää kun kaikki ympärillä näytti samalta. Tädit sivakoivat vierellä, Knoppi katseli niitä molempia vähän kummaksuen. Ei ymmärtänyt tuota omituista ääntä ja tyyliä. Molemmat olivat kuulemma nuorena ratsastaneet ja olivat uteliaita näkemään tallin. Kutsuin käymään, vaihdoin toisen kanssa numeroita ja heitin samantien viestillä osoitteen. Pääsisivät vielä loman aikana verestämään vanhoja muistoja. Vilkutimme tädeille heipat ja suuntasin Knopin kanssa tietä pitkin takaisin kotiin. Menihän siinä reissussa vähän enemmän aikaa kuin mitä olin suunnitellut, mutta Knoppi sai just sen pitkän ja rennon maastolenkin mitä olin suunnitellut. Kotona ori pääsi tarhaan lepäilemään.

Herätys!

11.03.2018

Knoppia ei tuntunut haittaavan vaikka sen tyypillinen sunnuntairauha rikottiin töihin lähdöllä. Ori seisoi maneesin keskellä uneliaan oloisena vaikka ympärillä hyöri pari muutakin ratsukkoa. Sille oli kai se ja sama nukkuisiko tarhassa vai maneesissa.. Elli oli päättänyt, että sunnuntain iloksi hän pitäisi ratsastustunnin. Itse en ollut yhtä innokas nousemaan satulaan juuri sellaisena päivänä kun Mattikin oli päättänyt pyhittää lepopäivänsä nimenomaan lepäämiselle. Elli oli kuitenkin hirveän hyvä ylipuhumaan, joten sunnuntaisen brunssin sijaan luvassa oli hikitreeniä. Knoppi hädintuskin heräsi kun nousin satulaan. Patistelin orin reippaasti liikkeelle, se vastasi apuihin hitaanlaisesti. Kaksi muuta ratsukkoa olivat samalta kylältä, mutta en tuntenut kunnolla kumpaakaan ratsastajaa. Taisin hevoset tuntea paremmin. Knoppia ei haitannut kaksi tammaa sen kanssa maneesissa pyörimässä, se lähti kiertämään uraa kirjavapeppuisen tamman perään hyvin tottelevaisesti. Meidän Knoppi tuskin olisi hätkähtänyt vaikka edessä olisi mennyt kameli. Vanhoilla päivillään orista oli tullut entistä sokeampi ympäröivälle maailmalle, se tuntui olevan omissa ajatuksissaan kaiket päivät.

Elli komensi ja minä yritin saada Knopin toimimaan. Alkukäynnit olivat hyvin lyhyet, koska toiset olivat tulleet kävellen maneesille ja saaneet siinä hyvän lämmittelyn liukastellessaan tietä pitkin. Knoppia sai patistaa hereille oikein urakalla. Pikkuhiljaa ori alkoi huomioida apuja, ympäristöään ja kuunnella Ellin komennusta keskeltä maneesia. Oltiin treenattu aikoinaan paljonkin, mutta viimeaikoina Knoppi oli ollut melkein täydellä eläkkeellä. Se kävi maastossa, teki pientä puuhaa nuorten ratsastajien kanssa ja antoi aloittelijoidenkin touhuta ympärillään kun heppakerho kokoontui. Nyt se joutui kuitenkin takaisin treeniin. Olimme ilmoittaneet Knopin laatuarvosteluihin Ellin tajutessa, että eihän tämä rautias enää nuortuisi. Havahduin ajatuksistani Ellin komentoon. Knopilta odotettiin laukkaa ja minä vain keventelin menemään minkä ehdin. Keskityin takaisin kuuntelemaan. Istuin harjoitusraviin ja valmistelin Knopin laukkaan. Sille tosin olisi riittänyt vähempikin valmistelu, ori oli välillä sen verran automaatti, että nosti halutun askellajin ihan vain äänikomennoilla. Pyrin kuitenkin oikeasti ratsastamaan enkä antamaan Knopin toteuttaa sen tuntipuksun taipumuksia.

Teimme tunnin aikana niin paljon väistöjä, laukanvaihtoja ja taivutuksia, että Knoppi oli lopulta kuin spagettia. Sen olisi voinut pistää vaikka rusetille, niin hyvin se oli ratsastettu läpi ja pehmeäksi. Päätin, että maanantaina ori saisi lähteä maastoon reippailemaan ja tiistaina otettaisi uudestaan parempaa treeniä ettei menisi tämä kerta ihan hukkaan. Elli oli luvannut piiskata minua, etten unohtaisi lupauksiani. Vekkukin oli lähdössä laatuarvosteluihin, joten kaksi oria piti saada kuntoon.

Valmennukset

Kouluvalmennus - valmentaja: Viveka

Orilla oli sulavalinjaiset liikkeet ja ratsastaja mukautui hyvin sen menoon, olivat ensimmäiset havaintoni silmieni edessä menevästä ratsukosta. Rukkanen oli sanonut ratsunsa olevan jo 22-vuoden ikäinen, mutta sitä ei tosiaankaan olisi huomannut orin liikkeistä. Knoppi liikkui elastisesti eteenpäin eikä siitä ollut havaittavissa suurempaa kankeutta kaarevillaurilla. ”Hyvin on ori pysynyt vireessä, teräsvaari voisin sanoa. Katsotaan miten teiltä tänään luonnistuvat laukkavoltit.” Sain nopea silmäyksen ratsastajalta, mutta en osannut tulkita oliko se paheksuva vai hyväksyvä.
Laitoin ratsukon tekemään ensiksi kootusta laukasta pysähdyksen ja siitä ravinoston. Knoppi kuunteli erittäin tarkasti ratsastajansa antamat pysähdysavut, mutta takaisin liikkeelle lähtö kävi hieman tahmeasti. Patisti ratsastajan hereille. Hyvin siirtymien jälkeen ratsukko sai lähteä työstämään ensiksi harjoitus- ja kootunlaukan puhtaaksi, jonka jälkeen ratsukko sai lähteä työstämään laukkavoltteja. Valmentajana kiinnitin huomiota, että ratsastajan avut olivat mahdollisimman eleettömät ja että Knoppi liikkuisi tarpeeksi laadukkaasti eteenpäin. Volttien tuli olla tasaisen pyöreitä, enkä hyväksynyt niille epäsymmetrisyyttä. Laukan tempossa oli tänään hieman hakemista, vaikka ori työstikin sitä aktiivisesti eteenpäin kokoajan. Halusin saada siihen kuitenkin vähän parempaa työntyä eteen, joten ratsastaja sai tehdä tänään tosissaan töitä oriinsa selässä.
”Tehdään lopuksi vielä vastalaukka harjoitus puolirata leikkaalla. Tulette kootussa laukassa sisään ja jatkatte vastalaukassa puolirata linjan jälkeen. Pidät huolen orin takajalkojen energisyydestä.” Opastin ja laitoin ratsukon tehtävälle. Knopilla oli erinomainen tasapaino, ja sen etenemistä oli ilo seurata. Rukkanen oli saanut pienet tahtirikot karistettua menosta pois, ja ori liikkui vieläkin sulavammin kuin alkutunnista. Ratsastajan tuli vain muistaa aktivoida orin takaosan myös tehtäville, jotta sen kanssa ei tulisi tahtirikkoja lisäyksien ja koottujen askellajien välillä. Kapasiteettinen ori oli selvästi ja sen kanssa pystyisi varmasti vielä monta vuotta kisamaan, vaikka sillä alkoi jo ikä painaa.