Kaunovaara lopettaa! Lisätietoa asiasta täällä.

Sadun Kovu

KTK-II, SV-I, KV-II
VIRTUAALIHEVONEN | SIM-GAME HORSE

Suomenhevonen, ori
Rautias, 150cm
03.03.2016, 15v

Kasvattaja Satumaja
Omistaja rukkanen (VRL-00583)

Koulutustaso HeA
Rekisterinro VH16-018-0846

Kouluratsastus taso ( op.)
Lisää porrastettujen pisteistä alempana.

Rakennekuva © kuvaaja ei halua nimeään mainittavan, ratsastuskuvat © scirlin

Täyttänyt 3v 20.03.2016, sen jälkeen Ikääntymisenä käytetään 30 IRL-päivää = 1 virtuaalinen vuosi. 4v - 19.04.2016 | 5v - 19.05.2016 | 6v - 18.06.2016 | 7v - 18.07.2016 | 8v - 17.08.2016

Historia

Sadun Kovu tuli meille Satumajasta sen ollessa kaksi vuotias. Olimme käyneet katsomassa sitä jo sen ollessa nuorempi, mutta vasta toisella kerralla ori lähti matkaamme. Se oli lyhyessä ajassa kasvanut korkeutta ja saanut orimaista raamikkuutta. Ei se silti mikään komistus ollut, mutta näytti jo hevoselta. Orin kanssa tehtiin pitkään töitä, jotta se saatiin kouluradoille kilpailemaan. Kovusta tuli nopeasti yksi lempikisaratsujani. Nelivuotiaana käytimme oria suomenhevosvarsojen sekä nuorten kouluhevosten laatuarvosteluissa. Kovu suhtautui molempiin koettelemuksiin nuoren orin riehakkuudella. Suomenhevosvarsojen tilaisuudessa ori palkittiin ykköspalkinnolla. Oltiin ihan hemmetin ylpeitä meidän kivasta nuoresta. Nuorten kouluhevosten laatiksessa saatiin mukaan kakkospalkinto. Ei huono ollenkaan niin nuorelta orilta. Tyytyväisempi ei oriin voinut olla. Kisakentille päästyämme Kovu alkoi loistaa. Se teki työtä käskettyä kisasuorituksissa ja alkoi käyttäytyä kotonakin paremmin. Vieraita ratsastajia ei sen selkään kovin usein laskettu vaan kahden ratsastajan tiimillä mentiin orin koko kisaura. Tulevaisuuden laatuarvosteluihin mennään samalla kokoonpanolla esittämään nyt jo vanhempaa suomenhevosherrasmiestä.

Luonne

Kovu on reipas, villikko ori, joka riemastuu aina saadessaan huomiota. Leijonakuninkaasta nimensä saanut tumma ori on hyvin paljon esikuvansa mukainen. Laumassa helposti ulkopuoliseksi jäävä, itsenäisesti seikkaileva ja sisimmältään lempeä Kovu ihastuttaa sekä vihastuttaa. Orin hampaisiin jää jokainen mielenkiintoisen makuinen harja, loimen reuna, riimunnaru sekä kaverin riimu. Ori mutustelee kaikkea mihin sattuu yltämään. Kovun rasittavimpiin luonteenpiirteisiin kuuluu sen rauhaton olemus, se ei meinaa millään pysyä paikallaan ja on rehellisesti sanottuna harvinaista nähdä ori taluttajan kanssa seisomassa rauhassa paikallaan. Vieraissa paikoissa Kovu saattaa seisahtua hetkeksi katsellakseen ympärilleen. Orista ei ääntä onneksi juurikaan lähde, mutta riimunnarussa saa olla tiukasti kiinni ettei tumma ori lähde omille teilleen.

Ratsuna Kovu on raaka, riehakas eikä varmasti toimi ensimmäisellä yrittämällä kunnolla. Töitä se tekee kun tarpeeksi jaksaa yrittää, mutta ilmaiseksi se ei ainna yhtään mitään. Ratsastajan alla on yleensä kiemurteleva, levotonta lohikäärmettä muistuttava ratsun alku. Kiukkuiselle tuulelle sattuessaan Kovusta tuntuu nousevan savua eivätkä liekit ole kaukana. Rauhallinen, napakka ja määrätietoinen ratsastaja saa tehdä paljon töitä saadakseen orin asettumaan nätisti, kulkemaan haluttuun suuntaan halutussa vauhdissa. Kotikentällä Kovu keskittyy pieniä hetkiä kerrallaan tekemään parhaansa, vieraassa ympäristössä vieraiden ihmisten läsnäollessa se näyttää parempaa käytöstä kuin kotona. Monesti Kovun kanssa kannattaakin treenata uusia asioita valvovan silmän alla, mieluiten sellaisen ihmisen kanssa, jolla on jämäkkä ja käskevä ote. Iän karttuessa toivottavasti nuoresta ratsusta tulee tasaisempi, mutta tällä hetkellä orissa näkyy paljon kapasiteettia kisaradoille, sillä sen leiskuva luonne tekee siitä miellyttävän ratsastettavan olosuhteiden sattuessa kohdilleen.

Kovua ei vielä pitkään aikaan voi antaa ratsuksi ihan kelle tahansa. Lempeää luonnettaan se väläyttelee maastoratsuna, siellä se kantaa ratsastajaa varovasti eteenpäin eikä turhaan leiskauttele lohikäärmeraivoaan. Silti Kovun ensimmäinen ratkaisu ongelmatilanteisiin on nakata ratsastaja selästä ja painua kotiin pää viidentenä jalkana. Korvat ovat koristeena myös uusissa tilanteissa, joissa nuori ori haluaa ihan itse mennä tutkimaan juttuja. Tammojen perään se on jo aika kova menemään, käytöstapoja pyritään opettelemaan mahdollisimman paljon maastakäsittelyn kautta. Kovua kuskaillaan muiden mukana uusiin paikkoihin, jotta pikkuori oppisi ottamaan kaikki mahdolliset tilanteet rennosti.

Suku

Kilpailut

Päiväkirja

Lähtöä tekemässä

20.04.2016

Huhtikuisena aamuna puunasin Kovua tallinkäytävällä. Ori seisoi paikallaan silmät lurpattaen, sen mielestä oli aivan liian aikaista alkaa riekkua. Edes harjojen maistelu ei käynyt orin mielessä. Se vain seisoi paikallaan ja nukkui. Harjasin sitä vimmatulla vauhdilla ja tarmolla. Olisi vain muutama tunti aikaa saada ori kuntoon laatuarvostelua varten ja matkaan pitäisi lähteä just heti kohta. Onneksi Elli oli tulossa pian auttamaan ja lähtisi mukaan näyttämään hevosia. En olis yksin sellaista rumbaa jaksanutkaan. Yksi asia olisi saada Kovu traileriin. Se ei ollut kamalasti harjoitellut autoon menoa. Ei sen jälkeen kun se oli meille haettu. Silloinkin tuhraantui ainakin tunti pelkästään orin saamisessa trailerin kyytiin. Selvitin häntää kun Elli asteli talliin. Heitimme huomenet ja nuori nainen tarttui töihin ilman, että tarvitsi mitään neuvoa. Olihan Elli kuulunut tallin kalustoon jo puolen vuoden ajan. Kovu heräili pikkuhiljaa. Se yritti kovasti saada jonkun harjoista suuhunsa ja viskoi päätään niin paljon kuin narut antoivat myöten. Onneksi se ei ollut koskaan oppinut potkimaan ihmisiä tai muuten ilkeäksi, olisi siinä ollut muuten melkoinen paholainen.

Kovun puunattuani puin sille kuljetussuojat ja tarkistin Elliltä, että oliko meillä autossa kaikki jo mukana. Oli kuulemma, voisi tosin käydä tarkistamassa uudelleen listan kanssa ettei varmasti jouduttaisi olemaan ilman mitään tärkeitä varusteita sitten paikanpäällä. Nyökkäsin ja palasin takaisin Kovun luokse. Ori hörähti. Kuulitko? huusin Ellille, joka oli vielä varustehuoneessa. Joo, mikäs sille nyt tuli? Elli vastasi takaisin ja kurkisti varustehuoneen ovelta. Olisko sille tullut ikävä? naurahdin ja silitin rautiaan turpaa. Kovu oli hörähdellyt meille ehkä kaksi kertaa sinä aikana kun se oli meillä asunut. Hiljainen otus. Rapsuttelin Kovun säkää hetken. Toistin mielessäni uutta mantraa, kyllä me saadaan Kovu traileriin, kyllä me saadaan Kovu traileriin.. Elli huikkasi tallin ovelta kaiken olevan valmiina, varusteet, ruuat ja meidänkin tavarat. Ei muuta kun ori kyytiin ja menoksi.

Irrotin Kovun käytävältä, nappasin narusta tiukasti kiinni ja toistelin yhä samaa mantraa. Kyllä me saadaan Kovu traileriin. Ori seurasi tällä kertaa poikkeuksellisen kuuliaisena ulos. Trailerin nähdessään se alkoi puhista. Rauhoittelin itseäni, mutta en pukahtanut mitään Kovulle. Kävelin määrätietoisesti traileriin. Ori seurasi. Se oli trailerissa! Elli laittoi luukun kiinni ja minä kiinnitin orin asianmukaisesti paikoilleen. Siinä se oli. Ei mitään ongelmaa. Hitto. Voiskohan se mennä näin helposti sitten takaisin tullessakin? Heitin Ellille ylävitosen trailerin ulkopuolella. Oltiin molemmat erittäin helpottuneita. Ei tarvinnut taistella nelivuotiaan suomenhevosorin kanssa heti aamusta.

Itse tapahtuma sujui Kovun kanssa hyvin. Ei se mikään rauhallisuuden perikuva ollut, mutta käyttäytyi jokseenkin siedettävästi. Ykköspalkinnon se pokasi mukaan ja sai kehuja tuomareilta. En olisi uskonut. Olihan se sellanen hömelö vielä. Ehkä siitä kuitenkin tulisi vielä tulevaisuudessa kiva ratsu, oli meillä sentään käsissä laadukas suomenhevonen. Paluumatkalle lähtö ei mennyt ihan yhtä putkeen, mutta traileriin meno oli helppoa kun toistettiin samaa mantraa eikä annettu orille aihetta epäillä, että traileriin meno olisi jotenkin ikävää puuhaa. Lähdössä tuli muita mutkia. Auto meinasi jäädä sutimaan pehmeään hiekkaan, onneksi paikalla oli avuliaita hevosihmisiä, joiden avulla pääsimme lähtemään. Kovu sai paljon kiitoksia sen matkakäyttäytymisestä.

Haetaan varsa!

15.03.2016

Lähdimme Ellin kanssa ajamaan kohti Satumajaa. Beeko oli kertonut tämän nuoren suomenhevosorin olevan energinen pakkaus. Lähtiessä vannoin Ellille, että me ei sitten tuoda sieltä mitään sekopäävarsaa takaisin. Trailerin kanssa me kuitenkin lähdettiin matkaan, kun kerran oltiin menossa niin sama se olisi jotain sieltä tuoda mukana. Talli oli vielä tyhjillään ja kaivattiin tekemistä. Satumajan pihaan päästessämme oli Beeko vastassa ja viittoili meille sopivan paikan parkkeerata traileri. Vaihdoimme heti kuulumiset ja kyselin vähän Sadun Kovun suvusta. Sen emä oli melkoinen häseltäjä, mutta monilahjakas suomenhevostamma. Kovu oli kuulemma perinyt siltä vähän sellaista säpäkkyyttä. Isältään enemmän väriä ja rakennetta kuitenkin. Kuvat, videot ja sukutaulut nähtyäni olin oikeastaan jo päättänyt, että tämä ori tulisi meille. Ostotarkastuskin sille oli tehty jo ennakkoon. Kaksivuotias ori seisoi tarhassa pää korkealla ja haisteli meidän tuoksuja uteliaana. Se ponkaisi isoon raviin ja lähti just päinvastaiseen suuntaan. Beeko huusi orin nimeä. Se meni kauemmas. Eikä ihan hetkeen suostunut tulemaan lähellekään. Katselimme ja juttelimme. Kun Kovu sitten saatiin kiinni tarhasta annoin sen haistella minua, ori näki tässä tilaisuuden kaivella taskujani ja se nappasi ensimmäisenä puhelimen huultensa väliin. Onneksi ehdin reagoida nopeasti, sillä uutukainen luurini olisi voinut kokea kovan kohtalon hevosen hampaiden välissä. Kovu oli hyvin pettynyt. Annoin sille vaihdossa nameja. Se vaikutti tyytyväiseltä tähän vaihtokauppaan ja jatkoi haistelua. Täähän vaikuttaa kivalta, totesin Ellille, joka nyökkäili. Tehdään paperit ja pistetään ori mukaan. Ei siinä sen kummempia tarvinnut miettiä. Ei ollut sekopäävarsa.

Traileriin ori meni kiltisti, ei kai tiennyt edes miettiä mikä tässä voisi olla pielessä. Saimme mukaan riimun ja pari loimea. Kiittin kovasti. Beeko vastasi tähän vain toteamalla, että älkää tuoko takaisin. Naurahdin, että ei hätää, kyllä tämä meille jää vaikka mikä tulisi. Kotimatka sujui hienosti ja ori tuli kotipihassa trailerista hirveää vauhtia melkein päälle asti. Ei ollut parka koskaan opetellut tätäkään hommaa. Eiköhän me ehdittäisi vielä aikanaan matkustella ja harjoitella tätä hommaa.

Valmennukset