Kaunovaara lopettaa! Lisätietoa asiasta täällä.

Luukannel

KTK-II
VIRTUAALIHEVONEN | SIM-GAME HORSE

"Luka"
Suomenhevonen, tamma
Rautias, 151cm
01.05.2019, 7v.

Kasvattaja Susiraja
Omistaja rukkanen (VRL-00583)

Koulutustaso HeA
Rekisterinro VH19-018-0575

Kouluratsastus taso 4 (1795.11 op.)
Lisää porrastettujen pisteistä alempana.

Kuvien © kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

JÄLKELÄISET // 2 kpl

25.10.2019 Luunveistäjä // i: Navajan Kauhutohtori
26.10.2019 Luuviulisti // i: Vuornan Tuutunen

SAAVUTUKSET

Suomenhevosten kantakirjatilaisuus 20.10.2019
18 + 17 + 17 + 18 = 70p. KTK-II

Luonne

Susirajassa pieni läsipäinen tammavarsa onnistui ihastuttamaan heti ensisilmäyksellä enkä kysynyt edes isännältä lupaa varsan ostoon. Olin aivan muissa asioissa Susirajassa, mutta jotenkin puheet siirtyivät vahingossa varsoihin ja Luukannel esiteltiin minulle sillä ajatuksella, että tämä lähtee sitten Kaunovaaraan eikä mitään muttia. Odottelimme innokkaina, minä sekä isäntä, kun pääsimme vihdoin hakemaan tammaa kotiin. Sen vaaleanpunainen turpa oli samettisen pehmeä ja uteliaana se haroi namuja käsistäni. Isäntä leppyi tamman nähtyään ja innoissamme mietimme kotimatkalla millaisia tulevaisuuden suunnitelmia tälle ihanuudelle keksisimme.

Luukannel "Luka" on utelias, reipas ja silti siitä löytyy iso ripaus sellaista "ei muuten varmana kiinnosta ettekä saa minua taipumaan tahtoonne"-asennetta. Luka on kuin teinin egoon kääritty lapsen mieli. Jos joku katsoo niin on näytettävä happamalta ja patsasteltava tylsistyneen oloisena, mutta itsekseen ollessaan tamma viskoo oksia tarhassa ja potkii palloa. Tamma on yhden ihmisen hevonen ja oppii luottamaan siihen ettei sen tarvitse juuri olla muille mukava. Riittää, että yksi ihminen sietää ja jaksaa sen temppuja, muille voi sitten näyttää hapanta naamaa. Sen yhden oman ihmisensä (meillä onneksi se on itse Emäntä) kanssa Luka menee vaikka kuuhun eikä kysele, että onko ihan pakko. Muiden kanssa Luka osaa olla rasittava tapaus, jota täytyy patistaa ja käskeä. Jos Luka sattuu suomaan sinulle luottamusta olet virallisesti tamman hoviväkeä ja luottohenkilöitä.

Luka on hoidettaessa helppo, seisoo paikallaan kuin tatti eikä pyristele mihinkään karkuun vaikka olisikin ilman naruja käytävällä. Harjata saa mistä vaan paitsi mahan alta voi joskus kutittaa niin kovasti, että takajalat alkavat huitoa. Jalat nostetaan kiltisti pyydettäessä eikä kengittämisen kanssa ole mitään ongelmia. Joskus Lukan mielestä on vähän epäilyttävää, että joku tulee hänen jalkojaan koputtelemaan, mutta hyvin tamma on tottunut tähänkin toistojen myötä. Hapanta naamaa se voi silti näyttää vaikka käyttäytyisi muuten hienosti. Lukan ei ole tapana uhitella ketään, mutta aina ei jaksa kiinnostaa esimerkiksi töihin lähteminen, jos joku puolituttu tulee käskemään. Tarhan perälle juostaan karkuun, jos väkisin yritettään hakea töihin. Emännän luokse Luka tulee kiltisti, sillähän voi olla namia ja yleensä jotain kivaa löytyykin taskusta.

Ratsastaessa meidän teiniprinsessa on yllättävän yhteityökykyinen, nöyrä ja motivoitunut. Luka vaatii kuitenkin pitkän ja huolellisen lämmittelyn tehdäkseen töitä täysillä. Kun tamma on saatu avuille se tekee töitä hyvillä mielin ahkerasti. Lukan parhaisiin puoliin kuuluu sen tapa oppia uusia asioita nopeasti. Välillä hämmentävän helposti uutta oppiva tamma on yllättänyt meidät ymmärtämällä mitä pyydetään vaikka uusi harjoitus olisi tehty vasta kerran tai kahdesti. Oman ihmisen kanssa Luka pääsee näyttämään parhaiten osaamistaan. Uuden ratsastajan alla tammaa jännittää ja saattavat pasmat mennä todella sekaisin. Varma ratsastaja saa silti Lukan kärsivällisellä ratsastamisella avuille ja tamma toimii taas kuin vanha tekijä.

Kouluratsuna Luka on meidän mielestä parhaimmillaan. Sillä on kolme hyvää ja puhdasta askellajia. Käynti ja laukka lienee laadukkaimmat, ravissa Lukalla olisi kehitettävää ja sen kanssa on eniten hankaluuksia. Oikeaan kierrokseen laukka nousee paremmin kuin vasempaan, mutta muuten puolissa ei ole suuren suuria eroja. Pientä eroahan aina löytyy.

Esteratsuna Luka ei ole päässyt meillä täyteen potentiaaliin, koska tallista ei oikein löydy vakituista esteratsastajaa omistajan ollessa aivan liian vieraantunut estehyppelyistä. Sen mitä Luka on päässyt esteille on se näyttänyt kuitenkin lupausta. Tamma hyppää puhtaalla tyylillä vaikka tuppaa rynnimään esteille eikä oikein malttaisi kuunnella apuja vaan painaa intopinkeänä eteenpäin. Napakka ratsastaja saa tamman kuulolle ja auttaa sitä löytämään oikean ponnistuspaikan. Kun kaikki naksahtaa kohdilleen on Luka mainio esteratsu. Jos tallille löytyisi innokas esteratsastaja pääsisi Luka myös näyttämään enemmän taitojaan esteillä.

Suku

i. Luutarhuri
KTK-III

ii. Ketunvirne
evm, sh, prt, 152cm

iii. Hallahymy
evm, sh, trt, 151cm
iie. Kettujekku
evm, sh, tprt, 155cm
ie. Luulehto
evm, sh, vrtkrj, 147cm
iei. Metsänpeitto
evm, sh, trn, 150cm
iee. Luujuhlat
evm, sh, tprt, 146cm

e. Harakanhammas
Ch, KTK-II

ei. Vainoajan Vuoksi
evm, sh, trn, 154cm

eii. Lupasperän Luode
evm, sh, vrt, 155cm
eie. Varjosukka
evm, sh, klm, 151cm

ee. Variksenvarvas
evm, sh, prt, 150cm

eei. Hailaulu
evm, sh, trt, 154cm
eee. Sotkansormi
evm, sh, tprt, 151cm

Kilpailut

NÄYTTELYMENESTYS
Kilpailut

Kouluratsastus taso 4/4
Tahti ja irtonaisuus 964.29p
Kuuliaisuus ja luonne 830.82p


Esteratsastus taso 2/-1
Kenttäratsastus taso 0/-1

Varusteet

Hevoselle kerätään keltaisia varusteita (riimut, loimet, yms)
Yleisvarusteet (yleissatula & -suitset, mustat kultaisilla osilla)
Kouluvarusteet (koulusatula & -suitset, mustat kultaisilla osilla)
Loimia (tallissa fleece, ulos talvella paksu toppaloimi)
Kisoihin mukaan valkoinen satulahuopa ja nahkariimu

Hoito-ohjeet

Tarhausohje:
Loimi vain kovalla pakkasella/märkänä
Vähintään kerran viikossa maastoon

Päiväkirja

Kesäillan huumaa

Kesän kuluessa ja tallin tyhjentyessä annoin Lukalle paljon aikaani. Tamma oli kehittynyt lyhyessä ajassa niin hienosti etten ollut ostostani katunut kertaakaan. Tallitavoissa Luka oli parantanut lähes yhtä nopeasti käytöstään ja ratsuna se oli niin oppivainen, että välillä ihmetytti. Hapannaamainen läsipää pelästytti uusia ihmisiä, mutta me Matin kanssa tiesimme sen olevan sisältä kultaa ja hunajaa.

Painelin heinäkuisena iltana pitkin peltotietä Lukan kanssa kaksistaan. Se oli maastovarma ja niin hieno! Olin alkuun ottanut mukaan aina jonkun toisella hevosella, mutta nyt saatoimme jo kulkea ihan kahdestaan. Tamma pysyi hallinnassa vaikka olisimme vetäneet tuhatta ja sataa. Innostui, muttei rynninyt. Saattoi hätkähtää räsähdyksiä metsästä, mutta ei ottanut jalkoja alleen. Aivan fantastista!

Pellon ympäri menevällä tiellä oli hyvä ottaa pidempääkin laukkapätkää. Oli meillä oma ratakin, mutta täällä oli jotenkin se ihana idylli, josta vedin itseeni paljon energiaa. Tamman vaalea harja hulmusi edessäni sen laukatessa eteenpäin reippaasti. Keinuvaan askeleeseen olisi voinut tuudittautua nukkumaan. Olin yllättynyt siitä kuinka rauhallinen ja osaava Lukasta oli tullut kesän aikana. Uuden ratsastajan kanssa se olisi voinut käydä turhaan ylikierroksilla, mutta tuttujen kanssa tamma oli vakaa ja ihana. Syksyllä pääsisimme kisaamaan asti. Saisi nähdä miten läsipää käyttäytyisi uudessa ympäristössä.

Pitkän peltolenkin jälkeen riisuin varusteet tallipihassa ja päästin tamman takaisin laitumelle. Katselin onnellisena sen perään. Oli mahtavaa kun suuri stressi liian isosta laumasta alkoi hälvetä ja niiden kotiin jäävien hevosten kanssa työskentely tuntui taas miellyttävältä. Ei meillä yhtään huonoa tai ikävää hevosta ollut, mutta liikaa taakkaa parille ihmiselle varsinkin talliporukan pienentymisen takia. Ei sille voinut mitään, että hyviä tallityöntekijöitä oli vaikea löytää ja vielä vaikeampi saada pysymään kun maailma oli avoinna. Nyt nautimme Matin kanssa maatilan töistä, molempien tilojen osalta ja katselin heinäkuun iltana kauniista maisemasta ihanine hevosineen.

Teiniprinsessa saapuu talliin!

Matti istui auton ratissa ja minä apukuskin penkillä kädet lähes täristen. Innosta siis! Olimme menossa hakemaan Luukannelta eli Lukaa Susirajasta. Olin käynyt siellä muissa asioissa (lue: talliorjana!) ja jotenkin salakavalasti Lissu oli onnistunut esittelemään myynnissä olevan nuoren läsipäätamman minulle ja ihastuin siihen täyttä päätä. Tajusin kuitenkin naisen selkeästi suunnitelleen tätä myyntiä kun ei tarvinnut juuri kysellä, että lähtisikö Luka meille vaan Lissu lähes ojensi kauppapapereita samalla hetkellä kun osto tuli puheeksi. Ovelaa.

Nyt sitä oltiin kuitenkin matkalla tammaa noutamaan. Matti oli epäluuloinen. Olihan sitä puhuttu tallin asukkaiden karsimisesta eikä uusien ostamisesta oikeastaan koko kevät. Ylipuhuin Matin usean päivän aikana ja mies oli asettanut ehdoksi, että jos hän ei tykkäisi tammasta niin se ei lähtisi mukaan. Tiesin ettei mies pystyisi vastustamaan Lukan söpöyttä. Tosin pieni epäilys silti kyti, olihan teiniprinsessa ollut melkoinen hapannaama eikä mikään maailman söpöin. Jotenkin se läsipää vaan houkutteli minua ja suvultaan se oli niin erinomainen. Ja kooltaan. Ja kaikkineen!

Susirajan pihassa Lissu ja narri seisoivat molemmat naamat niin suuressa virneessä, että Matti näytti säikähtäneeltä. Ne pirulaiset tiesivät ettei Matti ollut vielä kokonaan suostunut kauppoihin ja tekivät nyt varmaan kaikkensa myydäkseen läsipään miehelle. Painelimme neljän porukkana talliin suoraan Lukan luokse. Tamma katsoi meitä lähes murhaavasti. Liikaa tuntemattomia ihmisiä kerralla. Lissu esitteli tamman perustietoja myöten ja paasasi kuinka hyvää materiaalia se olisi meille ja miten se täydentäisi kasvatustoimintaa. Matti puisteli yhä päätään. Tyrkkäsin miehen tamman karsinaan ja annoimme niiden tehdä tuttavuutta hetken aikaa kaksistaan. Luka katseli ensin Mattia epäilevästi ja miehen katse oli samaa luokkaa tamman kanssa. Meni kuitenkin ehkä kaksi minuuttia kun Matti oli jo löytänyt Lukan mielestä parhaan mahdollisen rapsutuskohdan ja ne olivat parhaita kavereita.

Tamma siis pakattiin autoon. Ostotarkastus oli tehty, paperit valmiina ja kotimatka saattoi alkaa. Nauroin Matin ilmeelle. Mies oli niin rakastuneen oloinen ja samalla hieman häpeissään. Onhan se meidän uusi teiniprinsessa aika hurmaava ja ihana, tokaisin miehelle, jolta sain murhaavan katseen hänen kiihdyttäessään isommalle tielle.

Valmennukset