Mieliteko

KTK-II, SLA-II, YLA1, KRJ-I
RIP 29.06.2017
VIRTUAALIHEVONEN | SIM-GAME HORSE

Suomenhevonen, ori
Musta, 155cm
01.07.2015, 21v

Kasvattaja Susiraja
Omistaja rukkanen (VRL-00583)

Koulutustaso VaB
Rekisterinro VH15-018-1483

Kouluratsastus taso 5 (1981.79 op.)
Lisää porrastettujen pisteistä alempana.

Kuvat © kuvaaja ei halua nimeään mainittavan (rakenne/pää), ratsastuskuvat © Narien vapaat

JÄLKELÄISET // 5 kpl

08.02.2016 Kaunon Mielivalta KTK-III, KV-I, SV-II // e: Viehättävän Ulpu
22.04.2016 Kaunon Mielihalu SV-II, KV-I, KTK-I // e: Viehättävän Ulpu
31.08.2016 Neiti Mielikuvitus SV-II // e: Metsäkartanon Karmen
29.09.2016 Kaunon Villivanukas // e: Kaunon Villivadelma
01.01.2017 Kaunon Hopeakuukielo KTK-II // e: Hopiavirna

RIP 29.06.2017

Mieliteko nukkui ikiuneen kesäkuisena torstaina. Ori vietti viimeiset hetkensä ystävien ja perheen kanssa nauttien herkuista, rennoista kävelylenkeistä tutuissa kotimaisemissa. Elin jalat olivat alkaneet oireilla kevään aikana. Tutkittiin ja orin jaloista löytyi nivelrikkoa, joka oli edennyt nopeasti. Tulimme siihen tulokseen, että ori saisi hetken nauttia kesästä, mutta lähteä ennen kuin kivut olisivat sietämättömät.

Rakkaasta luupäästä oli vaikea luopua. Lepää rauhassa Mieliteko!

SAAVUTUKSET

15.9.2015 Syyskuun varsa-arviointitilaisuus (2-vuotiaana)
10 - 20 - 5 = yhteensä 35 pistettä VAR-I

15.10.2015 Lokakuun varsa-arviointitilaisuus (3-vuotiaana)
10 - 20 - 13 - 4 = yhteensä 47 pistettä VAR-I

Suomenhevosvarsojen arviointitilaisuus 20.10.2015 (3-vuotiaana)
rakenne 7,6, suku 10, käytöskoe 15, ratsastuskoe 6,7 + 7 = 46,3   SV-I

VIII nuorten kouluhevosten laatuarvostelu 20.10.2015 (3-vuotiaana)
Rakenne: 9 Käynti: 3 Ravi: 4 Laukka: 3 Lisäpisteet: 2 Suku: 14,5 Yhteensä: 35,4p. KV-I

Lokakuun 2015 orien kantakirjaustilaisuus 20.10.2015
18 + 19 + 17 + 16 = 70p KTK-II

Suomenhevosten laatuarvostelutilaisuus 20.12.2016
14 (4-3-3-4) + 17 + 25 + 21 + 9 = 86 p. / SLA-II
Hyvät tyypit, ryhdikäs. Ylös asettunut ihrakaula, lyhyt piirteetön säkä. Pitkä lanne, loiva lautanen. Lyhyenpuoleiset etusääret, hyvät takaset.

Yleislaatuarvostelu 20.01.2017
27 (17+10) - 33 (21+12) - 17 - 18 (15+3) - 7 = 102p / YLA1

Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelutilaisuus 15.02.2017
8 + 41 + 25 + 20 + 15 = 109 p. KRJ-I

Luonne

Mieliteko on minulle se hevonen, jonka ei koskaan pitänyt tulla talliin, mutta myös se jonka halusin kaikista eniten. Kasvattaja ei puhunut nuoresta orivarsasta kauniisti eikä korulausein. Ensimmäisenä kotipihassa se seisahtui paikalleen eikä suostunut liikkumaan senttiäkään. Ei auttanut pyytäminen eikä pakottaminen. Siinä hetkessä ymmärsin täysin kasvattajan sanat "ei palautusoikeutta".

Mieliteko alias Eli on sellainen hevonen, jonka kanssa hermo voi palaa nanosekunnissa. Orilla on hyvät tallitavat, se pysyy nätisti karsinassaan ja kiinni ollessaan se ei sikaile. Sen sijaan korvat ovat tiukasti luimussa eikä Eli juuri välitä rapsutuksista. Ilkeä se ei ole eikä pahansuopa, sisämmältään ori on vain melkoinen diiva ja jotenkin erityisherkkä. Aamuisin karsinassa on vastassa hapannaamainen Eli, joka vaatii äkäisenä ruokiaan. Omistajansa mielestä se on vähän niin kuin peiliin katsoisi. Kahden hapannaaman yhteentulemana on yleensä tallikäytävällä lentäviä ärräpäitä.

Eli on kengittäjän painajainen. Korvat luimussa se seisoo paikallaan kuin ikitammi ja tuntuu kasvattavan kavioistaan vähintään yhtä vahvat juuret tallikäytävän betonin läpi. Harhauttamalla jalat saadaan yksi kerrallaan ylös, mutta kengittäjän on parasta varata tähän hommaan paljon aikaa. Eläinlääkärille Eli on kuitenkin unelmapotilas. Se seisoo liikahtamatta paikallaan toimenpiteistä huolimatta. Ainakin niin kauan kun jalkoja ei tarvitse hirveästi nostella.

Ratsuna Eli on voimakastahtoinen ja vaatii ratsastajan, joka tietää mitä tekee eikä kuhnaile selässä turhia. Tuliluontoinen diiva ei tyydy kiertämään kehää ja toistamaan samoja tylsiä harjoituksia kerrasta toiseen. Älyllistä haastetta kaipaava ori antaa kaikkensa kun siltä osaa pyytää oikeita asioita. Osaamattomat kyytiläiset saattavat pahimmassa tapauksessa maistella kentän pölyä kun Eli päättää suorittaa komeaa pukkilaukkaa ja korkeankoulun ilmaloikkia. Jos näistä liikkeistä selviää on edessä hikihatussa työskentelyä. Eli ei koskaan anna mitään ilmaiseksi, mutta kovalla työllä siitä saa mukavan työkaverin itselleen. Parhaimmillaan Eli on näyttävä kouluratsu, jolta löytyy liikettä ja näppäryyttä kouluradoille. Siinä vaiheessa kaikki vaivannäkö tuntuu täysin sen arvoiselta vaikka kankku voi olla hieman kipeä ilmalentojen jälkeen.

Maastoratsuna Eli on kuin unelma. Se ei lähde käsistä, ei rynni eikä pelkää mitään. Ori puksuttaa maastossa eteenpäin vakain askelin ja korvat hörössä, mikä on tallin hapannaamaisimmalle hevoselle hyvin harvinaista.

Suku

i. Mörkövaaran Villimieli
KTK-II, KRJ-I, SLA-I, YLA1

ii. Mörkövaaran Villisielu
KRJ-I

iii. Parodian Villiviikari
KRJ-I, SLA-I, YLA1
iiii. Pikku-Hasseli
KRJ-II, SLA-I, YLA2
iiie. Etsikon Irtokarkki
KRJ-I, SLA-I, YLA2
iie. Lakean Runo
KRJ-II, SLA-II, YLA2
iiei. Ok-Taavi
VIR MVA Ch, KTK-II, SV-II
iiee. Lakean Nuokku-Talvikki
VIR MVA Ch, KTK-III, EV-I, SV-II
ie. Fiktion Valpuri
KRJ-I
iei. Fiktion Ruutrik
SV-II, KRJ-I
ieii. Ruokon Ruuti
ieie. Tulikukka
iee. Metsäkartanon Veega
KTK-III, KRJ-I
ieei. Kirous KISS
ieee. Taikatimantti
e. Mustamieli
KTK-III, KRJ-II
ei. Hulipeli KIR
YLA1, SLA-I, ERJ-I
eii. Hippapeli KIR
YLA3, ERJ-III
eiii. Antti-Kristian
YLA2, SLA-II
eiie. Ch Hippa
eie. VIR MVA Ch Kirveltäjän Kiukkupussi
YLA3
eiei. Potenssi
eiee. Keskiviikon Kadotus
YLA2
ee. Mielipaha
KTK-III, SV-I, KRJ-I, ERJ-I, YLA1, SLA-I*
eei. VIR MVA Ch Kajon Mustasurma
KTK-II, KRJ-I
eeii. VIR MVA Ch Vinkare
YLA2, KTK-II, KRJ-I
eeie. Kalliomaan Vilja
eee. Henkiriepu
YLA1, SLA-I, KRJ-I, SV-II
eeei. Hiisirikko
YLA1, SLA-I, KTK-III, KRJ-II, ERJ-I, KERJ-II
eeee. Hallanvaara
YLA2, SLA-I, KRJ-II, ERJ-I, KERJ-II

Kilpailut

NÄYTTELYMENESTYS

15.08.2015 | Suomenhevosten rotunäyttely | varsat aikuiskuvilla | LKV3, I-palk.
31.08.2015 | Kuuralehto | suomenhevosorit | 8/12, sertin arvoinen

KRJN ALAISET KISAT
45 sijoitusta

24.09.2015 | kutsu | HeA | 4/30
24.09.2015 | kutsu | HeA | 3/30
25.09.2015 | kutsu | HeA | 1/30
27.09.2015 | kutsu | HeA | 2/30
28.09.2015 | kutsu | HeA | 5/30
01.10.2015 | kutsu | HeA | 4/30
01.10.2015 | kutsu | VaB | 1/30
01.10.2015 | kutsu | VaB | 1/30
02.10.2015 | kutsu | VaB | 2/30
03.10.2015 | kutsu | VaB | 5/30
08.10.2015 | kutsu | VaB | 3/30

08.10.2015 | kutsu | VaB | 2/30
04.10.2015 | kutsu | VaB | 3/30
05.10.2015 | kutsu | VaB | 4/30
06.10.2015 | kutsu | VaB | 4/30
08.10.2015 | kutsu | VaB | 1/30
09.10.2015 | kutsu | VaB | 3/30
09.10.2015 | kutsu | HeA | 4/40
10.10.2015 | kutsu | VaB | 4/30
10.10.2015 | kutsu | VaB | 3/30
15.10.2015 | kutsu | HeA | 4/40
15.10.2015 | kutsu | VaB | 2/40

30.10.2015 | kutsu | VaB | 3/30
04.11.2015 | kutsu | VaB | 4/30
05.11.2015 | kutsu | VaB | 3/30
12.11.2015 | kutsu | HeA | 5/30
20.10.2015 | kutsu | HeA | 1/30
23.10.2015 | kutsu | HeA | 3/30
02.11.2015 | kutsu | VaB | 5/40
03.11.2015 | kutsu | VaB | 2/70
05.11.2015 | kutsu | VaB | 6/70
05.11.2015 | kutsu | VaB | 2/40
11.11.2015 | kutsu | VaB | 3/40

14.11.2015 | kutsu | VaB | 3/40
17.11.2015 | kutsu | VaB | 6/40
18.11.2015 | kutsu | VaB | 6/40
14.11.2015 | kutsu | VaB | 5/30
13.11.2015 | kutsu | VaB | 6/50
04.11.2015 | kutsu | HeA | 2/30
05.11.2015 | kutsu | HeA | 1/30
07.11.2015 | kutsu | VaB | 5/40
12.11.2015 | kutsu | VaB | 5/40
16.11.2015 | kutsu | VaB | 4/40
17.11.2015 | kutsu | VaB | 4/40
20.11.2015 | kutsu | VaB | 6/40
31.10.2015 | KRJ Cup | VaB | 1/244
31.05.2016 | VSR-Cup | HeB | 7/106

Porrastetut ja ominaisuuspisteet
Kouluratsastus taso 5/4 1981.79 op. Esteratsastus taso 2/-1 857.31 op. Kenttäratsastus taso 0/-1 0.34 op.
Tahti ja irtonaisuus 1124.82 Hyppykapasiteetti ja rohkeus 0.34 Nopeus ja kestävyys 0.00
Kuuliaisuus ja luonne 856.97 Tarkkuus ja ketteryys 0.00    

 

Päiväkirja

16.02.2017 - Loistavaa!

Eli on reissannut meidän kanssa laatuarvostelusta toiseen keräten kivoja pisteitä ja meidän mielestä tosi hyviä palkintoja. Nyt kouluratsastusjaoksen laatiksesta mukaan tuli ykkönen! Suokkilaatikseen mennään uusimaan kun ehditään, sillä se oli Elin ensimmäinen laatisreissu ja sieltä tuli kakkonen. Se korjataan ykköseksi seuraavalla kerralla. Orin jälkeläiset ovat pärjänneet maailmalla hienosti ja Eli on edelleen yksi ihanimmista (rasittavimmista) hevosista meidän tallissa. Onneksi se on kaiken hölmöilynsä lisäksi osannut käyttäytyä laatuarvosteluissa. Eikä ole ollut pahitteeksi, että se jättää varsoilleen todella kivoja piirteitä.

Tänään Eli sai eilisen reissusta palkkioksi extraherkkuja ja maastoreissun. Aurinko lämmitti jo tallipihan lähes sulaksi, aamulla se oli kuin luistelukenttä, joten luistelimme siitä yli hyvin varovaisesti. Haparoivin askelin Eli seurasi perässä, se yritti samalla syödä hihaani, joten hölmöilyksihän se meni. Tallipihan toisella puolella nousin selkään. Onneksi maastoreitit olivat suurelta osin varjossa ja niin paksun lumikerroksen peittämiä ettei maastossa tarvinnut liukastella. Päinvastoin, painoimme menemään sen mitä jaloista pääsi ja Eli laukkasi tukkaputkella pitkin tuttuja polkuja. Oikein virkistävää! Viikonloppuna ori saisikin sitten puurtaa koulukuvioita oikein olan takaa. Pitäähän se valmistautua taas tuleviin haasteisiin eikä vain humputella.

Maastolenkin jälkeen ori pääsi pikkuisen hikisenä takaisin karsinaan. Siellä se mussutti herkkujaan loimen alla tyytyväisenä. Ei tuota hönöä oria voinut olla rakastamatta. Toivottavasti Elistä saataisi tänä keväänä vielä ainakin yksi varsa maailmalle. Omaan talliinhan meille jäi Hopeakuukielo, Elin kaunis tytär. Ja muualla oli jo hienoja varsoja, mutta aina sinne yksi tai kaksi hupsua Elin lasta voisi vielä mahtua.

06.12.2016 - Mennään eikä meinata

Lähdettiin aamusta Elin kanssa vähän testailemaan pitkästä aikaa maneesihommia. Tällä kertaa meidän kohteena oli naapurikaupungissa sijaitseva maneesi, jonne sovimme treffit parin muun ratsastajan kanssa. Nappasin meille molemmille mukaan punaista varustetta, näytettäisi hyvältä eikä ihan siltä samalta rähjäiseltä ratsukolta, joka meidän kentällä pyöri.. Ei sillä etteikö Eli olisi hieno aina, mutta omistajasta ei samaa voinut sanoa. Kaksistaan ei matkaan tarvinnut lähteä vaan isäntä lähti mukaan, henkiseksi tueksi ja hölmön orin turvaksi. Hapannamaa oli aamulla rasittnut liiaksi edes ajatus karsinasta poistumisesta, joten isäntä oli saanut kunnian tarttua naruista kiinni ja taluttaa mustan orin autoon.

Matka taittui rattoisasti, kahvit juotiin termarista, joka oli meidän tuurilla mennyt ilmeisesti rikki. Lämpimän kahvin sijaan saimme kylmää, mutta sen pitäisi kai kaunistaa. Ihmeisiin ei taida pystyä, mutta kokeiltiin silti. Tallipihaan päästyämme aamu oli valjennut ja pihaan olivat saapuneet pari muutakin traileria. Kopeista purettiin upea liinakko-ori ja kimo puoliveriruuna. Meidän Eli sopi tähän porukkaan ihan kivasti, ainakin värivaihtelua oli riittävästi.

Hapannaama oli jätetty kotiin ja trailerissa pörhisteli energinen ori, joka tuli rytinällä ulos traikusta eikä isäntä meinannut ehtiä alta pois. Pakkasta ei ollut kuin nimeksi, joten varustin orin siinä trailerin vieressä. Juteltiin muiden ratsastajien kanssa samalla hieman. Valmentaja oli kutsuttu paikalle ja saimme ennen maneesiin menoa jo pientä pintaraapaisua siitä mitä valmennuksessa olisi luvassa.

Itse valmennus sujui meidän vaikealta ja inhottavalta oriltakin hyvin. Näin olin meidät ilmoittanut tähän mukaan ja valmentaja ilkkui keskeltä maneesia, että eihän tuo ole vaikeaa tai inhottavaa nähnytkään. Tuhahdin, että on se. Ei aina mennä näin nätisti. Joskus kotioloissa mennään sellaista haipakkaa ja kirosanojen täyteistä treeniä ettei sellaista uskalla kukaan tulla katsomaan. Elin motto on aina ollut että mennään eikä meinata. Nyt se totteli hienosti, meni tietysti kovaa ja korkealta, mutta totteli silti. Välillä homma näytti kuuleman mukaan jopa kauniilta. Ori teki työtä käskettyä enkä minäkään ollut ihan uunona siellä satulassa.

Ratsukavereiden kanssa ei ollut mitään ongelmia, Eli kohtasi toiset reippaasti eikä mutristellut ollenkaan. Ehkä se oli viettänyt liian paljon aikaa samojen naamojen kanssa ja oli nyt vain onnellinen nähdessään, että on muitakin hevosia vielä olemassa. Jos yhtään tammaa olisi ollut mukana olisi Eli saattanut mennä sekaisin. Se rakasti meidän omia tammoja, mutta vieraita vielä enemmän. Olihan niille keikistelyssä paljon enemmän viehätystä. Nyt keikistelyt saatiin onneksi unohtaa kokonaan ja keskityttiin täysillä treeniin.

Viimeisinä sanoina valmentaja antoi palautetta, jotain hyvää ja sitten sitä kehitettävää. Meille hyvä palaute tuli orin lihasista, siitä kuinka kauniisti se kulki kun pääsi menemmään oikeinpäin. Kehitettävää tuli ratsastajalle, muista istunta äläkä jarruta turhaan. Näiden kanssa lähdettäisi kehittämään meidän menoa tulevan vuoden aikana. Joulukuussa tehtäisi kotona sitä treeniä mitä pystyttääisi ja tammikuussa käytäisi kerran viikossa maneesilla.

vilivili

ratsastuskuvat © VRL-01248

01.12.2016 - Kiltti Eli?

Aamulla mittari näytti -5 astetta ja sää oli pilvinen. Oli luvattu lumisadetta ja illaksi pakastuvaa. Liikutusvuoroon sattui aamuksi Eli. Voihan ihme. Pakkanen + pari päivää seisonut Eli voisivat olla yhdessä vain suuren suuri katastrofi. Aamuruokien jälkeen siivosin tallia, samalla hieman miettien strategiaa orin liikuttamiseen. Olisi kai pakko pistää se liinaan, purkaa energiaa ja sitten katsoa olisiko selkään turvallista nousta.

Aamupäivän Eli sai hengailla tarhassa ja meno oli melkoisen riehakasta. Hain sen tarhasta ilman mitään ongelmaa, taisi mustalla orilla olla hellyydenkipeä olo kun se tunki turpansa taskuihin ja kainaloon. Käytävällä se seisoi kiltisti paikallaan, hyvin epätyypillistä.. Eli kerjäsi herkut, nautti rennosti rapsutuksista ja pitkästä harjauksesta. Ori oli niin epätyypillisen rauhallinen, että puunasin sen erityisellä huolella. Nostettuani satulan selkään alkoi jousi kiristyä ja pian käsissäni oli Duracel-pupua muistuttava hevonen. Juoksutusliina suitsiin kiinni ja suunta kentälle. Aitojen sisällä olo olisi edes pikkuisen turvallisempi.

Kentälle päästyämme Eli nuuski lumista kentän pintaa puhisten. Kävelimme yhdessä uraa pitkin muutaman kierroksen kunnes ohjasin pupuna pomppivan orin ympyrälle. Eli totteli, pomppi, mutta totteli kuitenkin. Ravilla ori oli todella jännittynyt, yritti karata laukalle, mutta pidin sen ravilla. Taas Eli totteli vaikka sen teki mieli rynnätä tilanteesta pois. Ravin rentoutuessa pikkuhiljaa annoin sen nostaa laukan. Eli pukitti sydämensä kyllyydestä, laukkasi ja taas pukitti. Energiaa siinä näkyi olevan vaikka kuinka.

Juoksutettuani oria kunnollisesti otin sen lähelleni, nappasin liinan irti ja nousin selkään. Ori tuntui jo paljon rennommalta, se oli hionnut jonkin verran. Päämääränä oli ratsastaa ori nopeasti läpi ja palauttaa se talliin kuivattelemaan. Eli kuunteli tarkkaavaisesti, kulki nätisti ja oli mitä miellyttävin ratsastettava. Kaikki turha pöllöenergia onneksi oli lähtenyt juoksuttamalla.

Tallissa riisuin varusteet Eliltä, harjasin sen pikaisesti ja pistin orin karsinaan talliloimessaan. Se yritti napostella hihojani, kerjäsi herkkuja ja söpöili sen mitä ehti. Tänään sain nauttia harvinaisesta, ihanasta ja söpöstä orista sen sijaan, että tavanomainen Eli olisi ollut hankaloittamassa ihan kaikkea. Tällaisina päivinä sitä muistaa minkä takia mustan riiviön itselleen hankki. Olihan se silloin pienenäkin välillä söpö.

08.03.2016 - Vieraileva ratsastaja (kirjoittanut Naxu)

Pääsisin tänään ratsastamaan jo tutuksi tullutta Mielitekoa eli Eliä. Olin päättänyt ensin hoitaa orin huolella ja sitten ratsastaa sillä ilman satulaa jonkun rennon maastolenkin. Tallille saavuttuani kävin viemässä tavarani talliin ja hain sitten Elin tarhasta. Isoegoinen ori tuli minua portille vastaan, mutta laittoi korvansa luimuun nähdessään kädestäni roikkuvan riimunnarun. Nappasin mustan hevosen kuitenkin kiinni ja vein sen reippaasti talliin. Laitoin sen pesupaikalle kiinni molemmilta puolilta ja hain orin harjat. Ensin harjasin mustat karvat ojennukseen ja sitten selvitin hännän ja harjan. Letitin Elin harjan ranskanletille ja hain sitten orin suitset satulahuoneesta. Rukkasen toiveen mukaisesti lähdin maastoon ilman satulaa. Alkumaastosta ratsuni oli laiskantuntuinen eikä se työskennellyt kunnolla koko kropallaan. Eihän sen toki olisi tarvinnut, mutta halusin tästä kuitenkin aktiivisen maaston. Raviin päästessämme tuntui että Eli lähtee alta, mutta sain pidettyä sen käsissäni puolipidätteiden avulla. Orin askeleet olivat tasaiset ja niihin oli helppo mukautua. Lyhyen ravipätkän jälkeen kävelimme taas vähän. Asettelin ja taivuttelin Eliä vuoroin oikealle ja vuoroin vasemmalle niskan ja kaulan jumppaamiseksi. Ori totteli ohjeitani tarkasti ja toimi täysin niiden mukaan. Uuden ravipätkän alussa musta hevonen päätti kuitenkin loikata pitkälle sivuun, jolloin horjahdin oikealle ja löysin itseni pian hankea maistelemasta. Ohjat olivat kuitenkin tiukasti kädessäni. Nousin nopeasti takaisin selkään kovemman lumipenkan päältä ja jatkoimme hetken matkaa käynnissä. Sitten taas ravailimme ja pian olikin aika kääntyä takaisin tallille päin. Kävelimme lopun matkaa rennosti ja kääntyessämme tallin eteen pysäytin ratsuni ja valuin alas mustan hevosen selästä. Taputin Eliä kaulalle, otin ohjat käteeni ja lähdin talliin. Hoidin Elin reippaasti, laitoin orille kevyen toppaloimen ja vein sen tarhaan porkkanan kanssa. Hain tallista tavarani ja lähdin tyytyväisenä kotiin.

Valmennukset

29.11.2016 - Kouluvalmennus - valmensi narri

Toinen prässi, tai siis valmennus, rukkaselle ja Elille käsitteli sivuttaisliikettä, eli lähinnä väistöjä sekä etu- ja takaosakäännöksiä. Ori oli verrytelty valmiiksi, kun saavuin paikalle joten pääsin heti selittämään suunnittelemaani tehtävää. Otin huomioon Elin kaipuun aivotyölle ja pyrin jälleen rakentamaan päivän homman niin, että orin ei tarvitsisi hinkata samaa kierrosta koko aikaa. Varsinaisia paikkoja väistölle en antanut, jotta Eli ei voisi ennakoida. Selitin, että rukkasen piti väistää oria aina noin viiden askeleen ajan suoralla uralla, suoristaa, ottaa seis, tehdä taka- tai etuosakäännös ja jatkaa eri suuntaan. Näitä sai tehdä kentällä vapaasti eri paikkoihin, tehdä taivutuksia, voltteja ja halutessaan lisätä mukaan askeleen pidennystä, lyhennystä sekä avotaivutusta, jos Eli vaikutti kyllästyneeltä. Hommaa tehtiin pääasiassa ravilla. Eli hoksasikin homman juonen loistavasti, mutta koska paikat vaihtelivat eikä rukkanen aloittanut väistöä aina heti käännöksen jälkeen, tehtävä pysyi mielenkiintoisena senkin mielestä. Kokoamisaste oli vallan hyvä ja Eli reagoi kaikkiin apuihin täsmällisesti ja sainkin ihastella erittäin hienoa kouluratsua.

28.11.2016 - Kouluvalmennus - valmensi narri

Ihastelin isoksi kasvanutta kasvattiamme Mielitekoa eli Eliä (heh heh) rukkasen verrytellessä sitä päivän valmennusta varten. Ratsukko oli kieltämättä upeaa katseltavaa ravatessaan letkeästi kenttää ympäri, mutta ei ihme, kun takana oli jo pitkää kisauraa ja sijoituksia – yhteistyö oli siis jo kehittynyt hyvin. Ratsastajan verryteltyä Elin päivän haasteisiin kerroin tehtävän. Tarkoitus oli treenailla lisättyä käyntiä ja ravia, sekä hevosen suorana pitämistä. Vaikka rukkasella ja Elillä oli takanaan onnistunutta kisauraa, alkuun ori meinasi olla hieman kyllästynyt hommaan ja totesinkin, että se kaipasi lisää haastetta hommaan. Lisäsimme siis mukaan laukannostot ja siirtymiset niin, että Elin piti liikkua suorana lisättyä käyntiä tai ravia muutama askel, palata takaisin hyvään keskikäyntiin tai harjoitusraviin, nostaa laukka ja taas parin askeleen päästä takaisin hitaampaan askellajiin. Kun näin orin piti keskittyä koko ajan siihen, mitä rukkanen siltä pyysi, se pysyi huomattavasti tyytyväisempänä ja vastaanottavaisempana avuille. Toistimme harjoitusta muutamia kertoja, korjailin hieman rukkasen käsien asentoa ja pidätettä, mutta pääasiassa en löytänyt kuin heuttavaa.

06.03.2016 - Kouluvalmennus (valmentajana Naxu)

Lähdin tänään innokkaasti valmentamaan mustaa suomenhevosoria ja sen ratsastajaa. Rukkanen ja Mieliteko -niminen hevonen verryttelivät maneesissa kouluvalmennustamme varten kun saavuin Kaunovaaraan. Ulkona tuiskutti lunta ja tuuli, mutta maneesissa sää ei haitannut mitään. Ratsukin vaikutti oikein reippaalta, vaikka se olikin voimakastahtoisen oloinen. Rukkanen ratsasti jo heti alkuverryttelyissä orinsa hyvin kuolaimelle ja Eli alkoi myödätä hyvin niskastaan. Laukkaverryttelyä ei tehty vielä, koska en halunnut virkeän ratsun innostuvan vielä liikaa. Raviverryttelyssä rukkanen teki sovitusti paljon ympyröitä ja sai orinsa kuuliaisesti asettumaan ja taipumaan nätisti. Päivän aiheena olivat tänään lisäykset ja vastalaukka. Verryttelyiden jälkeen kerroin rukkaselle, että seuraavaksi tulisi ratsastaa lävistäjiä ensin keskikäynnissä ja pikkuhiljaa ruveta harjoittelemaan lisättyä käyntiä. Uralla ratsastettiin harjoitusravissa. Eli ei olisi millään halunnut siirtyä käyntiin reippaan ravipätkän jälkeen, mutta suostui viimein taipumaan rukkasen tahtoon pitkän keskustelun jälkeen. Keskikäynti sujui hyvin ja jo kahden onnistuneen lävistäjän jälkeen rukkanen alkoi houkutella Eliä lisättyyn käyntiin. Ori meinasi välillä vähän hyytyä, mutta rukkanen ratsasti sitä hyvin. Keskiravi sujui käyntien jälkeen mukavasti, mutta lisättyä ravia Elistä ei meinattu saada millään irti. Viimein se kuitenkin suostui vähän venyttämään askeltaan keskiravista, joten päätimme lisäykset siihen. Vasta nyt ratsukko teki nopeat laukkaverryttelyt ja sai kokeilla vastalaukkaa loivalla kiemuralla. Sitten pidimme vähän välikäyntejä, kun selitin rukkaselle seuraavan tehtävän. Vastalaukkatehtävät sujuivat ratsukolta hienosti. Teimme vain muutaman harjoituksen, koska valmennus lähestyi loppuaan. Rukkanen ja Eli lähtivät loppuverryttelemään maastoon, jossa keli oli jo rauhoittunut. Ennen sitä ehdin kuitenkin antaa heille palautteeni ja lähteä tyytyväisenä kotiin.