Kaunon Tyttörukka

VIR MVA Ch, VSN National Champion, KTK-II, SLA-I, KRJ-I, YLA1
RIP 04.07.2017
VIRTUAALIHEVONEN | SIM-GAME HORSE

Suomenhevonen, tamma
Rautias, 153cm
01.06.2015, 29-vuotias

Kasvattaja Kaunovaara
Omistaja rukkanen (VRL-00583)

Koulutustaso VaB, 90cm
Rekisterinro VH15-018-1762

Kouluratsastus taso 6 (2476.45 op.)
Lisää porrastettujen pisteistä alempana.

Kuvien © Scirlin - kiitos!

JÄLKELÄISET // 5 kpl

10.09.2015 Kaunon Hämärä KRJ sijoituksia, KTK-III // i: Moon Humiseva
05.11.2015 Kaunon Raikuli KTK-II, SV-I, KV-I // i: Kuuralehdon Raiku
23.12.2015 Kaunon Kaamoslikka KTK-II, VSN Champion, SLA-II, YLA2, KRJ-II // i: Susikallion Saita-Peli
24.03.2016 Kaunon Haltianeito // i: Fiktion Vieteri
01.09.2016 Kaunon Emanuel // i: Mehtälän Elvis

RIP 04.07.2017

Tytti laukkasi taivaslaitumille jättäen jälkeensä hienoja jälkeläisiä ja kauniita muistoja. Tallin ensimmäinen palkittu kasvatti, joka toi kasvattajalleen isosti iloa, odotuksia ja jännitystä.

Kaunon Tyttörukka saa nyt levätä rauhassa.

SAAVUTUKSET

Syyskuun 2015 suomenhevosvarsojen arviointitilaisuus 20.09.2015 (3-vuotiaana)
rakenne 5,6, suku 10, käytöskoe 5, ratsastuskoe 8,5 + 0 = 29,1   SV-III

Lokakuun 2015 tammojen kantakirjaustilaisuus 20.10.2015
19 + 20 + 19 + 19 = 77p KTK-II

VSN Champion arvonimi myönnetty 19.10.2015
VSN National Champion arvonimi myönnetty 11.03.2016
VIR MVA Ch myönnetty 7.1.2016

20.03.2016 Suomenhevosten laatuarvostelu
16 (5-4-4-3) + 22 + 23 + 20 + 16 = 97 p. / SLA-I
Erittäin hyvät tyypit ja leimat. Pyöreä pitkähkö runko. Sapelihakuiset etuset, käyrähköt kintereet.

25.03.2016 KRJ:n laatuarvostelu ylimääräinen tilaisuus
8,5 + 41 + 25 + 20 + 15 = 109,5 p. KRJ-I

Yleislaatuarvostelu 25.04.2016
34 (18+16) - 32 (20+12) - 17 - 16 - 6 = 105p / YLA1 (AP4)

Tytin historiaa

Kaunon Tyttörukka "Tytti" on Kaunovaaran ensimmäisiä kasvatteja ja erittäin toivottu tammavarsa. Hyvin menestyneistä vanhemmista ei voi tulla kuin hyvää ja Tytti on osoittanut pienestä pitäen luonteen lujuutta ja päättäväisyyttä. Mitään hirvittävän jännittävää alkutarinaa ei meidän ensimmäiselle omalle kasvatille ollut. Etsimme muualta sopivaa tammaa Vilille kun omasta tallista ei sellaista pitkäsukuiselle orille vielä löytynyt. Taffelin tarjotessa Riiviöiden Ranttalityttöä ei tarvinnut päätöstä miettiä kahteen kertaan vaikka tamman omistaja uhkailikin tiukoilla vaatimuksillaan. Tiesin, että tämän varsan kanssa ei tulisi ongelmia täyttää vaativiakaan vaatimuksia. Tiukasti valvovien silmien alle syntyi Kaunon Tyttörukka. Varsa-arvostelussa neitokaisemme ei loistanut, tuoden kotiin huonot pisteet ja hippusen epäilystä, ehkä tulevaisuuden lupauksemme ei olisikaan niin kirkas tähti kuin toivoimme. Pienen alkusäikähdyksen jälkeen suuret odotukset palkittiin moneen kertaan eikä vaativa emän omistajakaan valitellut Tytin tuodessa näytille palkintoa toisensa perään.

Luonne

Tytti on energinen ja suurisydäminen tamma, jonka luonne hurmaa helposti ihmiset ympärillään. Hoitaessa Tytti on joskus hieman hankala, sen on vaikea olla paikallaan kun maailmassa olisi paljon tutkittavaa eikä olisi aikaa hukattavaksi. Rimpuilevaa tammaa joutuu muistuttamaan ettei nyt olla menossa seikkailemaan ennen kuin varusteet ovat paikallaan. Uusissa paikoissa Tytti kuitenkin jämähtää paikalleen eikä uskalla rimpuilla minnekään vaan kuuntelee vieraita ääniä korvat uteliaasti kääntyillen. Rohkeaksi Tyttiä ei voi kehua, mutta utelias se silti on vaikka uudet tilanteet sulatellaan hitaasti. Kotioloissa Tytti ottaa kaikki uudet ihmiset ilolla vastaan eikä arkaile tutkia jokaisen vastaantulijan taskuja herkkujen toivossa. Omiin ihmisiin tamma kiintyy nopeasti ja on aamuisin ensimmäisten joukossa hörisemässä. Tarhassa ja laitumella Tytti tulee aina korvat hörössä vastaan eikä juoksentele karkuun. Tamma kalastelee kaikilta rapsutukset ja pitää huolen ettei jää ilman kunnollista huomiota.

Ratsuna Tytti on melkoinen formula ykkönen. Tamma on kouluratsuna pikkuisen häslä, mutta energisen luonteensa ansiosta se kulkee aina omalla moottorillaan eikä sitä tarvitse patistella eteenpäin. Huonoimpina päivinä tamma puskuttaa eteenpäin turhan kovaa vauhtia juosten kaikki harjoitukset läpi tekemättä mitään. Ensimmäisenä Tytin kanssa on käytävä läpi pidätteet, jottei formula ykkönen kiihdyttele turhan kovasti kesken koulutreenien. Keskittyäkseen kunnolla se tarvitsee monipuolisia harjoituksia eikä Tytin kanssa kannata edes unelmoida tekevänsä vakavaa treeniä montaa kertaa viikossa sillä tamma kyllästyy nopeasti. Viikko-ohjelmaan kuuluukin paljon maastoilua sileän treenien vastapainoksi. Keskittyessään Tytti on näyttävä ja upea kouluputte. Ratsastajansa kanssa lähes saumattomasti kulkeva tamma on kaunista katseltavaa vaikka koululiikkeet eivät olekaan kovin vaativia. Tytti yrittää parhaansa kisakentillä vaikka kotona treeni ei maistuisikaan. Kisapaikalla tamma on hereillä ja keskittyy täysillä suoritukseen. Tytti ei ole missään tilanteessa automaattiratsu vaan sen kanssa on tehtävä töitä ja pidettävä pää mukana suorituksessa.

Maastoratsuna Tytti on parhaimmillaan. Se tottelee ratsastajaa kuuliaisesti, mutta on jatkuvasti hereillä myös ympäristön suhteen. Tytti ei ole ensimmäisenä ottamassa jalkoja alleen, jos puskassa rasahtaa. Ensin kuunnellaan ratsastajan reaktiota, jos selässä säikähdetään on Tytti luultavasti jo menossa kotia kohti. Vaikka tamma on uusissa paikoissa arka, se menee ratsastajan kanssa yllättävän pelottavistakin paikoista. Jarrut tammalla pysyvät mukana maastossakin eikä sitä ole mahdotonta saada pysähtymään vaikka tamma innostuisi vauhdin huumasta. Kokemattomalle ratsastajalle Tyttiä ei voi maastoon antaa, mutta kokeneemmat ratsastajat ovat pitäneet energisen tamman kyydeistä.

Herkuille persoa puttea on ollut alusta asti helppoa lahjoa tekemään kaikenlaista pelkästään herkkujen avulla. Palkitsemalla Tytti tekee melkein mitä tahansa. Traileriin käveleminen oli nuorelle tammalle vaikeaa, mutta kärsivällisen harjoittelun avulla Tytti kävelee nyt varmoin askelin kyytiin eikä arkaile kuljetuksessa. Maneesin ovet olivat Tytille suuri kauhun aihe ensimmäisillä kerroilla eikä tamma vieläkään täysin luottavaisin mielin niistä kulje, mutta jarrut eivät mene enää päälle. Kotioloissa maneesia ei ole käytössä, joten naapurimaneesilla täytyy käydä jatkossa harjoittelemassa ahkerammin.

Suku

i. Kultakylän Fiilistelijä
KTK-II, VIR MVA Ch, SLA-II, YLA2, KRJ-I

ii. Haavelaakson Harmo
YLA1, SLA-I, KRJ-I, KTK-II

iii. Haavelaakson Hohto
KTK-II, KRJ-I
iiii. Fiktion Hopeasumu
KTK-III
iiie. Bellin Tähti
VIR MVA Ch, SLA-II
iie. Haavelaakson Amelia
KRJ-I, KTK-II
iiei. Kadotettu Karpaasi
KTK-III
iiee. Haavelaakson Vanilja
KTK-III, KRJ-I
ie. Koivumäen Hissu
KTK-III
iei. Koivumäen Hipsu
Champion, KTK-II, KRJ-I
ieii. Metsäkartanon Taifuuni
VIR MVA Ch, KTK-II, KRJ-I
ieie. Kuikkalaulu NU
KTK-III
iee. Viehättävän Heline
KTK-III
ieei. Herpertti HUI
VIR MVA Ch, KRJ-I, YLA1, KTK-II, SLA-I
ieee. Aavan Meeri
Ch, KTK-II

e. Riiviöiden Ranttalityttö
Ch, VSN Champion, KTK-II, KRJ-I, SLA-I*

ei. Mörkövaaran Remupekka
SLA-II

eii. Fiktion Lenni
YLA1, KRJ-I
eiii. Haavelaakson Lento
SLA-I, YLA2, KRJ-II
eiie. Sateen Siru
SLA-I, YLA2, KRJ-II, KTK-III
VIR MVA Ch
eie. Mörkövaaran Tähtisade
YLA2, KRJ-II, SLA-II
eiei. Rajattoman Valtteri
SLA-II
eiee. Heinämäen Janniina
SLA-II

ee. Suvannon Helmi
YLA2, KTK-II, KRJ-III, SLA-III

eei. V.L. Toteemi
KTK-I, SLA-I, SV-I, YLA2, VIR MVA Ch
eeii. Tilhimäen Roihahdus
SLA-II, KTK-III, VIR MVA Ch
eeie. Raadelman Elviina
SLA-II
eee. Haavelaakson Usvapilvi
YLA2, KTK-III
eeei. Lakean Rommi Roopert
YLA2, SLA-II
eeee. Siirin Aino
KTK-II, VIR MVA Ch

Pidempi sukutaulu täällä (5-polvea)
Isälinja: Kultakylän Fiilistelijä - Haavelaakson Harmo - Haavelaakson Hohto - Fiktion Hopeasumu - Hämypuron Justus - Sannin Mårran - Rokkipoika
Emälinja: Riiviöiden Ranttalityttö - Suvannon Helmi - Haavelaakson Usvapilvi - Siirin Aino - Kersantti Karoliina - Suvi-Keiju - Shinjun Kanttarelli
Emälinja johtaa 13. polveen tammaan P.P. Keijukainen. Tytin suku jatkuu 25-polveen asti emän puolelta.

Kilpailut

KOULUJAOKSEN ALAISET SIJOITUKSET 62 KPL
14.09.2015 | kutsu | VaB | 1/20
15.09.2015 | kutsu | VaB | 3/20
17.09.2015 | kutsu | VaB | 4/20
19.09.2015 | kutsu | VaB | 7/50
20.09.2015 | kutsu | VaB | 3/30
21.09.2015 | kutsu | VaB | 7/50
23.09.2015 | kutsu | VaB | 6/30
23.09.2015 | kutsu | VaB | 4/30
24.09.2015 | kutsu | VaB | 3/30
24.09.2015 | kutsu | VaB | 3/30
25.09.2015 | kutsu | VaB | 1/30
25.09.2015 | kutsu | VaB | 2/30
25.09.2015 | kutsu | VaB | 2/30
27.09.2015 | kutsu | VaB | 4/30
28.09.2015 | kutsu | VaB | 4/30
01.10.2015 | kutsu | VaB | 5/30
04.10.2015 | kutsu | VaB | 1/30
04.10.2015 | kutsu | VaB | 2/30
04.10.2015 | kutsu | VaB | 3/40
05.10.2015 | kutsu | VaB | 3/40
05.10.2015 | kutsu | VaB | 2/30
05.10.2015 | kutsu | VaB | 4/30
06.10.2015 | kutsu | VaB | 3/40
07.10.2015 | kutsu | VaB | 2/30
08.10.2015 | kutsu | VaB | 3/40
09.10.2015 | kutsu | VaB | 5/40
10.10.2015 | kutsu | HeA | 1/40
16.10.2015 | kutsu | HeA | 2/40
17.10.2015 | kutsu | VaB | 3/30
18.10.2015 | kutsu | VaB | 1/30
20.10.2015 | kutsu | VaB | 4/30
22.10.2015 | kutsu | VaB | 3/30
22.10.2015 | kutsu | VaB | 3/30
22.10.2015 | kutsu | HeA | 2/30
24.10.2015 | kutsu | HeA | 3/30
24.10.2015 | kutsu | VaB | 5/30
25.10.2015 | kutsu | VaB | 2/30
27.10.2015 | kutsu | VaB | 2/30
28.10.2015 | kutsu | VaB | 5/30
29.10.2015 | kutsu | VaB | 4/30
29.10.2015 | kutsu | VaB | 3/30
31.10.2015 | kutsu | VaB | 4/30
01.11.2015 | kutsu | VaB | 3/30
04.11.2015 | kutsu | HeA | 3/30
05.11.2015 | kutsu | HeA | 2/30
06.11.2015 | kutsu | HeA | 4/30
08.11.2015 | kutsu | VaB | 3/40
09.11.2015 | kutsu | VaB | 5/40
10.11.2015 | kutsu | VaB | 5/40
10.11.2015 | kutsu | VaB | 5/40
11.11.2015 | kutsu | VaB | 1/40
11.11.2015 | kutsu | VaB | 6/50
11.11.2015 | kutsu | VaA | 4/30
12.11.2015 | kutsu | VaB | 7/50
14.11.2015 | kutsu | VaB | 5/50
15.11.2015 | kutsu | VaB | 3/30
16.11.2015 | kutsu | VaB | 2/30
16.11.2015 | kutsu | VaB | 1/40
19.11.2015 | kutsu | VaB | 2/40
18.11.2015 | kutsu | VaB | 1/30
19.11.2015 | kutsu | VaB | 4/30
19.11.2015 | kutsu | VaB | 4/30

31.01.2016 | KRJ-Cup | VaB | 8/296 31.01.2016 | VSR-Cup | VaB | 2/99 31.03.2016 | VSR-Cup | VaB | 1/71  
NÄYTTELYT

15.11.2015 - NJ - kutsu - Suomenhevostammat - BIS2, MVA-sert
03.12.2015 - NJ - kutsu - Suomenhevostammat - BIS1, MVA-sert
13.12.2015 - NJ - kutsu - Suomenhevostammat - 2/12, irtoSERT
17.12.2015 - NJ - kutsu - Suomenhevostammat - BIS1, MVA-sert
08.01.2016 - NJ - kutsu - Suomenhevostammat - BIS4, MVA-sert

21.09.2015 - VSN - kutsu - Suomenhevostammat - 1/12, SW1 (5-5-5-4-4-4½-4-4-3½-3½=42,5p)
18.10.2015 - VSN - kutsu - Suomenhevostammat - 1/12, SW1 (5-5-5-4-4-4-4-4-3½-4=42,5p)
28.10.2015 - VSN - kutsu - Suomenhevostammat - 4/12, RCH (4+3½+3½+4+3+4+4+3½+4+4 = 37,5p)
06.03.2016 - VSN - kutsu - Suomenhevostammat - 1/12, SW1 (5-5-4½-4-4-4-3½-4-3½-4=41,5p)

15.11.2015 - Suomenhevosten rotunäyttely - Aikuiset tammat - LKV2, I-palk
15.01.2017 - Suomenhevosten rotunäyttely - Veteraanitammat - LKV1, I-palk
Porrastetut ja ominaisuuspisteet
Kouluratsastus taso 6/5 2476.45 op. Esteratsastus taso 3/-1 1300.37 op. Kenttäratsastus taso 0/-1 73.54 op.
Tahti ja irtonaisuus 1248.22 Hyppykapasiteetti ja rohkeus 72.14 Nopeus ja kestävyys 1.40
Kuuliaisuus ja luonne 1228.23 Tarkkuus ja ketteryys 0.00    

Päiväkirja

16.01.2017 - Meidän mamma on veteraani

Tytin vuosi alkoi rotunäyttelyllä. Oli omituista ilmoittaa kasvattia veteraanitammojen luokkaan.. Himskatti, että aika kuluu nopeasti. Tytti kuitenkin rokkasi tämän vanhojen tammojen luokan ja VOITTI. Ei se ole ihan turha veteraani. Kokemus näkyi koko reissussa, isoon traileriin tamma käveli varmoin askelin eikä paikanpäällä tarvinnut miettiä Tytin takia mitään erityisempiä järjestelyitä. Se esiintyi kauniisti, käyttäytyi fiksusti ja antoi meidän kasvattilaumasta oikein hyvän vaikutelman. Kaikki reissuun lähteneet eivät todellakaan olleet yhtä mallikkaita, mutta Tytti onneksi näytti jäävän ihmisille parhaiten mieleen näistä mukana raahatuista hevosista. Taisi olla nyt meidän viimeinen näyttelyreissu tämän rautarouvan kanssa. Onhan se niin upeasti ollut mukana, että sietää jäädä jo eläkkeelle. Emänsä tavoin ei Tytille kelpaa kuin paras. Omituista tässä reissussa oli myös, että Tytin tytär Kaamoslikka oli samassa veteraaniluokassa.. Ja oli sijoitukseltaan aika mainio nimittäin LKV5. Ei mitenkään huono. Saatiin siis kantaa kotiin aimo annos palkintoja. Eikä juuri tämän ylpeämpää kasvattajaa minusta saisi. Onhan nämä tammat olleet alusta asti supertärkeitä ja niin ihania. <3

09.05.2016 - Ykkönen, ykkönen, ykkönen!

Meidän Tytti on ihana. Se on sellainen tamma, joka kesän kynnyksellä saa omistaja/kasvattajan onnesta soikeaksi jo pelkällä olemuksellaan. Ihanan olemuksen lisäksi Tytti on tuonut talliin taas kerran ykkösen. Yleislaatuarvostelusta napattiin ykköspalkinto ja vielä päästiin arvostelun parhaisiin hevosiin jaetulle neljännelle sijalle! WOHOO! Nyt saa tuulettaa! Tytille on mietinnässä vielä yksi varsa. Täytyy vaan ensin löytää se täydellinen isäori. Varsa menee myyntiin, koska meillä tätä sukua jatkaa jo Likka. Pyritään leipomaan tyttärestä yhtä hienoa kuin Tytti. Onhan se mieltä lämmittävää, että ensimmäinen lellikki on nyt hienosti palkittu ja hyvin menestynyt. Kuten aiemminkin on sanottu, ei hienoista vanhemmista voi tulla huonoa. Tytin emä Rausku sai suomenhevosten laatuarvostelusta upean SLA-I* palkinnon eli korkeimman mahdollisen palkinnon. Tytin kanssa ei sinne tasolle ylletty, mutta voidaan kokeilla uudestaan vielä myöhemmin. ;) Ainakin jos yhtään siltä tuntuu. Tytin isän Vilin kanssa mietitään myöhemmin kahden palkinnon korotusta kun sen muutkin jälkeläiset saavat alleen paremmin kisoja ja ehkä laatiksia. Tytti on kuitenkin nyt tärkeimmät laatikset käynyt, aivan mahtavaa! :)

12.04.2016 - Tarinakilpailut Moondancessa

Osallistuimme Tytin kanssa HeB luokkaan Moondancen tarinakisoissa. Tehtävänanto meni näin:
Tällä kertaa ratsastaja saa puheenvuoron; hän kuvailee ratsua ja suoritusta viidellä sanalla, joiden on alettava ratsun lempinimen ensimmäisellä kirjaimella.

Meidän osallistuminen puolestaan näin: Tyylityttö töpötti täysillä tyrmäten tuomarit.

Sijoituimme luokassa hienosti 2/12! Tytti kävi ensimmäistä kertaa näyttäytymässä tämmöisessä tapahtumassa, tyylikkäästi se todellakin veti ja toi kotiin hienon sijoituksen. Onneksi meillä on ollut todella paljon onnea ja tuuria matkassa kisareissuilla ja menestystä on tullut mukavasti.

08.04.2016 - Uuden ratsastajan testailua

Kaunovaaran tiluksilla ollaan ihmetelty kevään vaihtelevaa säätä. Yöpakkaset ja sateiset päivät eivät ole juurikaan innostaneet tallinomistajaa, meno on ollut enemmän tahmeista ja väsynyttä kuin keväisen innokasta. Perjantaiaamu valkeni poikkeuksellisen valoisana eikä lämpötilakaan ollut enää miinuksilla aamutalliin mennessä. Onneksi oli perjantai. Suurinosa hevosista oli liikutettu edellisenä päivänä ja tänään oli ulkopuolista apua tarjolla. Vanha ystäväni tulisi ratsastamaan ainakin Tytillä, sillä toiveissa oli pitempiaikainen yhteistyö. Tytti oli hyvä koekaniini ja testieläin siinä mielessä, ettei sen kanssa ollut turhan helppoa varsinkaan uudella ratsastajalla. Aamutallin hoidettuani putsailin keskittyneenä varusteita kun tallin pihaan ajoi musta ikivanha maasturi. Elli nousi autosta ja katseli ympärilleen uteliaana, huikkasin ovesta tervehdyksen ja nainen käveli luokseni. Pitkänhuiskea vaaleaverikkö oli aivan kuten ennenkin, vaihdoimme kuulumiset ja pohdimme hieman päivän ohjelmaa. Elliä ei tarvinnut kahdesti käskeä vaan hän nappasi Tytin varusteet mukaansa suunnaten tamman karsinaa kohti. Nimikyltit ovissa helpottivat oikean hevosen löytämistä ja katselin sivummalta kaksikon tutustumista toisiinsa.

Tuntui omituiselta katsella toisen ihmisen puuhailevan Tytin kanssa, tamma oli kuitenkin alusta asti ollut "se hevonen" minulle. Niin oma kuin hevonen koskaan voi olla ja juuri se mitä olin aina etsinyt. Elli tuli tamman kanssa loistavasti toimeen ja suuntasimme seuraavaksi kentälle. Mustasukkaisuuteni katosi onneksi pikkuhiljaa saadessani neuvoa uutta ratsastajaa, joka haki Tytin asetuksia sen häslätessä pitkin kenttää. Elli oli napakka ja tarkka ratsastaja, joten yhteistyö alkoi sujua aika nopeasti. Oli myös valaisevaa nähdä oma hevonen maastakäsin liikkumassa, katsoa kuinka se reagoi ja mitä sen selässä oikeasti piti tehdä. Kunnollisen rääkkitreenin pidettyäni kaksikolle, olivat niin Tytti kuin Ellikin ihan hikisiä ja väsyneitä.

Tallissa juttelimme Ellin kanssa pitkän aikaa tulevaisuuden suunnitelmista. Hän tulisi pääasiassa liikuttamaan tallin nuoria hevosia ja olemaan kisa-apuna. Nuoria meillä olikin talli täynnä ja Ellillä tuntui riittävän energiaa tuleviin haasteisiin. Tyttiä hän kehui vuolaasti ja jokainen sana tuntui kasvattajan näkökulmasta erittäin hyvältä. Olin onnistunut tämän hevosen kanssa erityisen hienosti. Tamma sai pitkän harjaustuokion ja se kerjäsi melkein taskullisen herkkuja Elliltä, joka ei voinut vastustaa tamman anovaa katsetta.

01.04.2016 - Aprillipäivän raivoa

Aprillipilat ovat joka vuotinen pyöritys eikä Kaunovaarassa säästytty näiltä piloilta. Harmiksemme kylällä teinit olivat saaneet loistoidean pyöriä ympäriinsä spraymaalien kanssa. Iltaruokien aikaan ihmettelin hevosten levotonta hyörimistä enkä heti tajunnut sen syytä. Talutettuani Tytin talliin huomasin sen jalkojen olevan riemunkirjavat. Ei hyvää päivää.. Pennut olivat pyörähtäneet maaliensa kanssa myös meidän mailla. Mopojen ääniä ei ollut kuulunut, joten nuorison oli ollut pakko kulkea jalkaisin. Hevosia oli sotkettu kaukaisimmassa tarhassa, joten ihan tallipihaan asti vandaalit eivät uskaltaneet. Tytti oli ainoa, joka oli onnistuttu sotkemaan maaleilla. Taskulampun kanssa tarkistin tarhan aidat ja niihin oli sotkettu samat maalit. Päässäni alkoi nopeasti kiehua. Takatarhat oli vasta rakennettu, uudenkarheat valkoiset aidat oli nyt tuhrittu yhdeltä sivulta suurelta osin. Tallissa huomasin Tytin saaneen maalia korkealle takajalkoihin ja melkein lautasille asti. Onneksi se oli ainoa tarhassa olijoista, joka oli maalia saanut osakseen. Hevoset olivat varmasti pelästyneet spraypurkkien suhinaa ja pinkoneet kaukaisimpaan nurkkaan. Pisti vihaksi.. Hyvä, että tärkeimmät menot oli ehditty käydä eikä heti tarvitsisi lähteä näyttämään maailmalle riemunkirjavaa ratsua. Ensimmäisenä otin puhelun tutulle, kysyin vinkkejä maalin pesemiseen. Nettiin laitoin kuvan Tytin jalkojen nykytaidestatuksesta ja sain vastaukseksi epäuskoisia kommentteja. Ei ollut aprillipila vaan pilan uhri. Naapurin isäntä lupasi kommentissaan asentaa valvontakamerat tarhoille, jotta ilkivalta ei enää toistuisi. Onneksi kukaan ei päästänyt hevosia irti vaikka tässäkin olisi voinut käydä huonosti. Jos maalia olisi onnistuttu suihkuttamaan naamaan, hengitysteihin tai jos kipakampi hevonen olisi sattunut kohdalle olisivat nuoret voineet saada kavioista.

Ilta kului Tyttiä puunatessa. Tamma rauhoittui heti saatuaan ruokaa nenän eteen. Maalin katku leijaili tamman ympärillä pitkään eikä tehokkainkaan saippua saanut maaleja kokonaan pois. Hieman haalistuneet maalijäljet kankussaan Tytti pääsi takaisin karsinaan. Itku meinasi tulla sitä katsellessa. Muut tarhassa olleet rauhoittuivat nätisti omiin karsinoihinsa ja tarkistin ne kavioista korvanpäihin, yhtään maaliroisketta ei onneksi näkynyt. Valvontakamerat menivät ehdottomasti harkintaan.

26.3.2016 - Pääsiäismaastoilua (kirjoittanut taffel)

Olen ehkä joidenkin mielestä vähän yltiömäisen ärsyttävä kyttääjä ja niskaan hönkijä, mitä tulee omiin kasvatteihin tai omien hevosteni varsoihin. Tämä seikkahan ei tosin minua juuri hidasta, ja olenkin stalkannut ihan erityisellä rakkaudella liisauksen tuloksena syntynyttä Tyttiä, joka onkin osoittautunut oikeaksi ylpeyden aiheeksi! Perjantaina saavutettiinkin yksi tärkeä etappi, kun osallistuttiin elämäni hevosen ensimmäiseen isojen tyttöjen laatuarvosteluun, ja sattuipa sinne samaan KRJ-tilaisuuteen myös tämä upea Tytti-varsa. Karmaisevaa jännitystä aiheuttanut päivä sujui loplta aivan erinomaisen hienosti, kun sekä emä että varsa palkittiin ykköspalkinnoilla, Tytti vieläpä päivän parhailla pisteillä ja Rauskukin vain 1,5p päässä tästä! Wuhuu mitä supertammoja!

Supereita leidejä päätettiinkin juhlia heti seuraavana päivänä pienen pääsiäismaaston ja kakkukahvien voimin. Hyvin vaihtelevan kevään jäljiltä oli kyllä vähän tuuria matkassa, kun lauantai koitti kauniin keväisenä suunnistaessamme pienelle äititytär-maastolenkille Kaunovaaran maisemiin. Vajaat pari tuntia siinä vierähtikin kun juttua riitti, leppoisat putet viihtyivät ja keli oli mahtava. Pieni rentoutuminen teki selvästi hevosillekin hyvää jännittävän laatispäivän jäljiltä!

Maastosta palailun jälkeen hoidettiin hepat vielä hyvin ja päästettiin ne tuokioksi tarhaan jakamaan heinäpaalia siksi aikaa, kun itse siirryttiin tuvan puolelle kahvin ja suklaakakun ääreen. Näillä eväillä oli mainiota lähteä iltaa vasten takaisin kotiin viettämään pääsiäistä, jonka jälkeen jatkettaisiin kumpaisenkin ykköstamman kanssa viimeisiä treenejä ennen seuraavia koitoksia.

29.02.2016 - Karkauspäivän treeniä

Karkauspäivän aamuna heräsi Kaunovaaran tila lumiseen päivään energisenä. Maanantaiaamut ovat minulle vaikeita eikä hevosten energinen fiilis tuntunut tarttuvan kunnolla vaikka tekemistä riitti heti aikaisesta aamusta. Lumi oli vallannut yön aikana taas kerran tallipihan, joten hevoset ulos saatuani kolasin hikihatussa. Kengittäjä tulisi iltapäivällä tallille eikä tallipihaan olisi mukavaa ajaa vaikka nelivetomaasturi pystyisi hommaan kevyesti. Naapurin isäntä kävi auraamassa pihatien ja kiittelin kovasti kun ehdimme pikaisesti vaihtaa kuulumiset. Lumityöt tehtyäni nappasin Tytin tarhasta sisään, harjasin tamman kevyesti ja varustin sen hyvin nopeasti.

Suuntasimme Tytin kanssa vieretysten lumiselle kentälle. Päästin juoksutusliinan pitkäksi ja ohjasin tamman ympyrälle. Se käveli innoissaan eteenpäin heilutellen päätään. Maiskauttamalla kannustin hevosen raviin eikä Tyttiä tarvinnut kahdesti kehottaa. Tamma ponkaisi energiseen raviin ja heitti pari pukkia. Olin onnellinen, etten ollut vielä kiivennyt railakkaan ratsuni selkään. Annoin Tytin pöllöillä suurimmat pöllöilynsä liinassa.

Puolen tunnin juoksuttamisen jälkeen irroitin juoksutusliinan ja kiipesin satulaan. Tytti oli hyvin kuulolla ja edelleen energisesti menossa koko ajan eteenpäin. Teimme puolen tunnin verran kunnollista treeniä ja lopulta olimme molemmat hikisiä. Märkä lumi oli rankka pohja työskennellä, joten ihan hirveän rankasti ei tarvinnut töitä tehdä. Olin tyytyväinen Tytin liikkumiseen ja työmoraaliin.

Kävelimme rauhalliset loppukäynnit ja suuntasimme pian takaisin talliin. Hikisinä ei kannattaisi liian pitkään oleskella viileässä talvi-ilmassa. Tallissa Tytti sai loimen selkäänsä ja nenän eteen ruokaa. Tamma tuhisi tyytyväisenä enkä voinut olla juuri sen onnellisempi. Olin kasvatistani erittäin ylpeä. Tytin varsat olivat pärjänneet hyvin ja siitä oli tullut jo isoäitikin. En olisi uskonut edellisenä kesänä pientä varsaa paapoessani sen olevan niin ihana myös aikuisena.

24.02.2016 - Hankitreeniä!

Helmikuu on ollut Kaunovaarassa jäisiä pihoja, hokkikenkiä ja haavereita. Onneksi luntakin ehti tulla kunnolla ja hevoset ovat päässeet hankitreeniin. Tänään oli Tytin vuoro lähteä vähän rallittelemaan ulos. Aamu aukesi harmaana ja pilvisenä, lunta ei tuiskuttanut enää samaan tahtiin kuin parin edellisen päivän aikana. Ruokittuani hevoset annoin niiden hetken ulkoilla ennen kuin otin Tytin takaisin sisään. Kiinnitin energisen rautiaan käytävälle, se selkeästi kaipasi oikein kunnollista hikitreeniä. Syvään hankeen kun lähdettäisi se tuskin jaksaisi pitkään riekkua.

Saatuani Tytin valmiiksi nappasin kypärän päähäni ja talutin tamman ulos. Tallipihassa Tytti hirnahti tarhaileville kavereille, vastaukseksi se sai muutaman hirnahduksen. Laskin jalustimen alas ja nousin satulaan. Tamma olisi halunnut heti lähteä liikkelle, mutta käskin sen napakasti pysymään vielä hetken paikallaan kun kiristin satulavyön ja säädin jalustimet. Omassa tallissa ne olivat onneksi melkein aina juuri omilla säädöilläni, tosin nyt niitä piti vähän säätää lyhyemmiksi edellisen ratsastajan jäljiltä. Pian pääsimme liikkelle eikä Tyttiä juuri tarvinnut hoputtaa. Se kulki pää korkealla joutuisin askelin kohti peltoa. Tamma taisi tietää mikä päivän ohjelma olisi.

Peltoaukea avautui pienen metsätien jälkeen. Peltotie oli melkein ummessa kaikesta lumesta vaikka sielläkin oli aurattu vasta edellisenä aamuna. Tamma nosteli jalkojaan innokkaana. Lyhensin ohjia ja otin kunnollista tuntumaa lähtiessäni ohjaamaan Tyttiä hankeen. Suomenhevonen puski syvään hankeen energisenä. Piennar oli kaikista syvin, itse pellolla oli ihan sopivasti lunta kunnolliseen rallitteluun. Pellolle päästyään Tytti heitti päätään ja tuntui allani selkeästi jännittyneeltä. Pelto nousi loivaan mäkeen edessämme, annoin tammalle merkin nostaa ravin ja se sinkosi eteenpäin sen mitä hangessa pääsi. Pienen ravipätkän jälkeen annoin Tytin nostaa laukan. Tamma olisi varmasti heittänyt riemupukin ellei hanki olisi ollut niin raskas. Se pinkoi laukka-askelin eteenpäin korvat luimussa ja määrätietoisena. Mäen päälle noustessa hanki helpottui hieman ja Tytti pisti vaihteen isommalle. Sen selkä venyi allani pitkäksi.

Mäen päällä yritin pysäyttää tamman katsoakseni hieman ympärilleni. Tytti oli kuitenkin sitä mieltä ettei tässä nyt mitään parkkeerata kesken hyvän vauhdin. Käänsin tamman ympäri ja se pysähtyi hieman hämmentyneen oloisena paikalleen. Tiukka käännös tässä hangessa pysäytti sen vauhdin nopeammin kuin olin osannut arvatakaan. Nojasin hetken tamman kaulalle aivan yhtä hämmentyneenä. Korjasin asennon nopeasti ja pidin tuntuman ettei ratsuni ampaisisi alta pois. Pelto näytti olevan kauttaaltaan yhtä syvää hankea kuin mitä alkupätkä oli ollut. Fiksuinta olisi suunnata peltotielle ja tehdä siinä vähän treeniä, siinä olisi sopivasti vastusta, mutta ei ihan niin rankasti kuin itse pellolla.

Teimme peltotiellä siirtymisiä, pieniä pätkiä väistöjä ja pysähdyksiä. Kun olin tyytyväinen suuntasimme vielä hetkeksi laukkaamaan pellolle. Tytti kulki korvat hörössä ja onnellisena rauhallista laukkaa. Kotiinpäin kävelimme pidempää reittiä hyvin rauhallisesti. Tallipihassa tein vielä Tytin selässä muutamia venytyksiä, tamma seisoi paikallaan siivosti eikä sillä ollut kiire mihinkään. Kaivoin taskustani porkkananpaloja, joilla sain vielä ratsuni venyttelemään ennen kuin laskeuduin alas selästä.

Tallissa Tytti sai lämmintä melassivettä eteensä ja joi sen ahnaasti. Tamma sai hetken kuivatella loimen alla tallissa kunnes vein sen kavereiden luo tarhailemaan. Raukea rautias hörisi rauhallisena kulkiessaan vierelläni kohti pihaa. Olin onnellinen tästä ihanasta tammasta, joka oli tuonut elämääni paljon hyvää ja kaunista.

02.01.2016 - Likkaa ja Tyttiä

Aatonaattona Tytti varsoi kauniin rautiaan pikkutamman, joka nimettiin heti Kaunon Kaamoslikaksi. Emän rinnalla pikkuinen Likka on saanut jo ensimmäiset maistiaiset maailmasta. Tytti ja Likka ovat saaneet tarhailla pikkupakkasessa ja molemmilta on löytynyt kierroksia ihan urakalla. Tammavarsa oli todella odotettu, sillä eihän meidän Tytistä ollut vielä tammalinjan jatkajaa. Nyt kun sellainen syntyi pidetään Likka ihan omana. Olen halkeillut ylpeydestä katsellessani ihania kasvattejani kirkkaassa talvisäässä kun pakkanen tekee kaikesta kimaltavaa. Kirkaimmin kimaltavat omat rakkaat hevoseni. Tytti aloittaa ensi viikolla treenit pikkuhiljaa. Maastoon ei voida lähteä ennen kuin varsa vieroitetaan sillä tiet ovat liian liukkaat ja kovat kengättömille pikkukavioille. Kentällä varsaa voi onneksi pitää mukana eikä sillekään tee yhtään huonoa totutella aitojen sisäpuolella työskentelyyn.

Tytti tähtää lopputalvesta laatuarvosteluihin, joten valmentautumaan meillä alkaa olla jo pikkuisen kiirus. Tytti on keskittynyt aiemmin kisaurakkaan sekä puskenut maailmalle jo kaksi hienoa orivarsaa, joiden kisatuloksia on ollut ilo katsella. Ylipäätään olen tästä tammasta todella ylpeä. Tytin isä Vili on nyt kiertänyt laatiksia ja tuonut sieltä kotiin kakkospalkintoja, joista Tytti saa muutaman pisteen lisää. Onneksi kiire ei ole hirveän kova ja tamman kanssa ollaan edetty kaikessa juuri sen mukaan mitä olen varsan kanssa suunnitellut tekeväni.

Valmennukset

09.04.2016 - Kouluvalmennuksessa

Suuntasimme uudestaan Tytin kanssa maneesille treeniin. Pitkästä viikosta huolimatta olin innoissani, edellisen kerran treeni oli ollut silmät avaava ja tuonut kotitreeniin paljon hyvää. Tänään Tytti oli aamusta asti kiukkuinen. Sen häntä huiskasi eikä tamma meinannut asettua paikalleen traileriin. Tutuista merkeistä tiesin ettei kyseessä ollut mikään jumi tai kipu, yksinkertaisesti kiiman merkit olivat ilmassa. Treenistä tulisikin erityisen kipakka. Maneesille päästyämme valjastin tamman nopeasti, valmentajaa ei vielä näkynyt, mutta menimme tyhjään maneesiin lämmittelemään. Tulinen tamma allani tuntui venyvän ja paukkuvan ihan oman mielensä mukaan. Pian maneesiin tuli ratsukko ja toinenkin sekä valmentaja. Tytti reagoi muihin hevosiin heti, sen olemus jännittyi eikä se sietänyt muita ratsukoita lähelleen. Onneksi olin laittanut punaisen rusetin tamman häntään varoitukseksi. Yritin ratsastaa valmentajan ohjeiden mukaan mahdollisimman rauhallisesti, selkein avuin ja istumalla napakasti kyydissä. Lämmittelyiden jälkeen tamma tuntui rauhoittuneen hieman, mutta normaalistaan poiketen Tytti testaili pukittelemalla kun nostin laukkaa. Suurella keskiympyrällä laukatessamme tamma oli jo paremmin kuulolla. Tänään teimme paljon laukkatyöskentelyä mikä olikin meille aika helppoa. Tamman kipakat sivupotkut ja pukittelut antoivat reippaasti haastetta. Valmentaja neuvoi keskellä maneesia meitä kärsivällisesti vaikka osa neuvoista taisi mennä ihan ohi korvien, ratsastin puoliautomaatilla väsyneenä ja Tytti testasi parhaansa mukaan milloin olin kunnolla hereillä. Pienen hetken otteeni herpaantui kesken harjoituksen ja pian huomasin lentäväni kaaressa maahan. Pidin tiukasti ohjista kiinni eikä Tytti karannut sen pidemmälle. Huvittuneena nousin ylös ja pudistelin hiekat housuistani. Tamma oli halunnut saada minut hereille ja siinä se onnistui. Kiipesin takaisin satulaan ja jatkoimme viimeiset harjoitukset paljon paremmalla menestyksellä. Loppukäyntien jälkeen purin varusteet nopsaan, nakkasin Tytille päälle loimen ja tamma käveli autoon kiltisti. Kotona annoin kiukkuisen tamman nautiskella ruokansa rauhassa.

03.04.2016 - Kouluvalmennuksessa

Sunnuntaiaamuna käynnistin auton ja hurautimme Tytin kera maneesitallille. Pääsimme pitkästä aikaa valvovan silmän alle ratsastelemaan ja toden totta tamman kanssa nyt kaipasimme kovasti kunnollista treeniä. Tytin riemunkirjava kankku loisti edelleen aprillipäivän pilan jäljiltä, mutta tutussa paikassa se ei onneksi haittaisi. Vieraampi ihminen olisi voinut katsoa meidän menoa hieman kieroon. Saavuttuamme paikalle purin tamman autosta, varustin nopeasti ja suuntasimme maneesiin alkukäynneille. Tytti oli energisellä tuulella ja valmentajan kanssa keskustelimme hetken kaksistaan ennen kuin muut saapuivat paikalle. Kolme muuta ratsukkoa kiertelivät pian kanssamme pitkin uraa, valmentaja jutteli jokaisen kanssa hieman ennen aloitusta. Alkuun teimme siirtymisiä, pysähdyksiä ja peruutuksia. Tytti oli yritti luistaa peruutuksista eikä olisi halunnut hidastaa vauhtia ravin makuun päästyään. Useamman harjoituksen jälkeen tamma kuitenkin lämpeni hieman ja siirtyi kunnolla avuille. Väistöihin siirtyessämme Tytti kulki jo mukavasti, mutta töitä sen kanssa sai edelleen tehdä paljon. Enemmän korjailimme ratsastajan ongelmia, kuten istuntaa ja jalkojen paikkaa. Uusi valmentaja näki virheet jo kaukaa, muutama yksinkertainen ongelma ratkesi ja lopputunti tuntui huomattavasti helpommalta. Tytti kulki niin väistöt kuin taivutuksetkin reippaasti ja rentona. Yhteistyön muututtua venkoilusta mutkattomammaksi, oli yleisilme selkeästi rennompi, eikä Tyttikään pistänyt hanttiin enää vaikka harjoitukset vaikeutuivat. Lopputunnista ratsastimme vielä laukanvaihtoja, jotka tällä kertaa sujuivat ihan mukavasti. Kotona niidenkin kanssa oli taisteltu välillä huimaa epätoivoa tuntien. Loppufiilis oli erinomainen, saatuamme pahimmat solmut auki tuntui taas palaavan kunnollinen into treeniin. Toivottavasti pääsemme ratsastelemaan valvovan silmän alla hieman useammin vaikka kisaura Tytillä onkin jo pitkälti pulkassa.