Fiktion Vekuri

SLA-I, KRJ-II, KTK-III, SV-II
VIRTUAALIHEVONEN | SIM-GAME HORSE

"Vekku"
Suomenhevonen, ori
Rautiaankimo, 155cm
11.02.2016, 19v

Kasvattaja Milja, Fiktio
Omistaja rukkanen (VRL-00583)

Koulutustaso HeA
Rekisterinro VH16-018-1124

Kouluratsastus taso 6 (2446.05 op.)
Lisää porrastettujen pisteistä alempana.

Kuvien © kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

JÄLKELÄISET // 3 kpl

02.06.2016 Kaunon Viljami SV-II, KTK-III // e: Kaunon Malla
28.02.2017 Kaunon Kuusenkerkkä KTK-III // e: Kaunon Katajanmarja
01.10.2017 Kaunon Kiehkurakielo KTK-II // e: Kaunon Hopekuukielo

RIP 29.06.2018

Vekku pääsi ansaitulle levolleen perjantai-aamuna. Ori sai nauttia viimeiset viikkonsa vapaana laitumella ja nukkui ikiuneen rauhallisesti kotona. Kiitos Vekku!

SAAVUTUKSET

Suomenhevosvarsojen arviointitilaisuus 20.06.2016 (4v)
rakenne 8,2, suku 10, käytöskoe 5, ratsastuskoe 7 + 7, luonne 18 = 55,2   SV-II

Orien kantakirjaustilaisuus 30.07.2016
16 + 16 + 13 + 15 = 60p KTK-III

Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelutilaisuus 15.04.2018
6 + 33 + 25 + 20 + 14,5 = 98,5 p. KRJ-II

Suomenhevosten laatuarvostelu 20.05.2018
90p SLA-I

Ikääntymisenä käytettiin 30 IRL-päivää = 1 virtuaalinen vuosi. 3v - 11.05.2016 | 4v - 10.06.2016 | 5v - 10.07.2016 | 6v - 09.08.2016 | 7v - 08.09.2016 | 8v - 08.10.2016

Luonne

Vekku ihastuttaa ja ajoittain vihastuttaa uteliaalla, riehakkaalla ja elämäniloisella luonteellaan. Orilla ei ole jalat maassa kovinkaan usein ja nuoruuden intoaan se esittää kaikkialla. Napakkaa ihmistä kaipaava kimo antaa paljon, mutta suurenosan ajasta ottaa vielä enemmän. Vekulla on tallissa monta nimeä, kuten rakkaalla lapsella kuuluukin olla. Vekuriksi sitä kutsutaan kun ollaan totisen vaativia, Vekku on leikkisämpi nimi ja äärimmäisessä turhautumisessa oria kutsuu helposti Vikuriksi isolla Veellä ja monen kirosanan saattelemana. Varsinkin orin lähtiessä litomaan huutaa epätoivoisena valkoisen hännänpään perään Vikuria.

Mahdottoman energisen ja riehakkaan Vekun elementti on ehdottomasti ilma. Veteen se ei mene edes hyvällä uskolla eikä sen peseminen todellakaan suju helpolla. Sateisena päivänä kentällä saa ratsastaa lätäköitä väistelevää kengurua. Maan pinnalla Vekkua ei muutenkaan juuri näe, sillä orilla on tapana hyppiä, loikkia ja liitää. Rauhalliset askeleet löytyvät vain napakan ja periksiantamattoman taluttajan kanssa. Vekku opettelee joka päivä kärsivällisyyttä erilaisten harjoitusten kautta. Maasta käsittely on orin kanssa tärkeä osa rutiineja ja koulutusta.

Hoitaessa Vekku on oppinut seisomaan paikallaan, ei mitenkään kamalan kärsivällisesti, mutta paikallaan kuitenkin. Ori kuopii maata, heittelee päätään eikä malttaisi odotella. Vekun parhaita puolia on sen energinen ote elämään, sen kanssa voi touhuta mitä vain ja Vekku on innoissaan kuin pikkulapsi. Se lähtee korvat hörössä metsään maastakäsin kävelylle, orin voi pistää kärryjen eteen tai nousta selkään ja se on aina yhtä innoissaan lähdössä. Työhevoshommiin Vekkua ollaan päästy käyttämään tallilla muutamaan otteeseen, varsinkin isännälle Vekku on ollut mahdottoman arvokas metsäkaveri. Ori ymmärtää seisoa paikallaan kun sen perään laitetaan reki tai kärryt.

Ratsuna Vekku menee eikä meinaa. Sen jarrut toimivat kyseenalaisesti. Yrityksen ja erehdyksen kautta orille on löydetty sopivat varusteet, joiden avulla sen kanssa on mahdollista pärjätä. Kunnioitus ratsastajaa kohtaan täytyy löytyä, jotta yhteistyö voisi pelata millään tasolla. Pomoksi asettuvaa ihmistä Vekku kuuntelee vaikka ei täysin antaudukaan. Energinen ori on kevyt ratsastaa ja nopea oppimaan. Koulukiemurat ovat Vekulle luonnostaan helppoja, se kulkee oikeinpäin helposti eikä tee asioista turhan vaikeita. Sopivan ratsastajan löytyessä ori kulkee vaikka solmussa, jos siltä sellaista haluaa pyytää. Kun Vekkua oppii ratsastamaan oikealla otteella antaa oria kaikkensa. Vekku täytyy ensin saada rauhoittumaan ja suuntaamaan sen valtava energiamäärä oikeaan asiaan. Treenissä auttaa pitkä lämmittely, pienten tehtävien tekeminen ja orin herättely tähän todellisuuteen. Vekku rakastaa kovaa menoa, mutta päästyään oikeaan tilaan piipertää se väistöjä ja siirtymisiä intohimoisesti.

Suku

i. Fiktion Velmeri
KTK-II, SV-III, ERJ-I, KRJ-II, YLA2

ii. Koistilan Verni
KTK-II

iii. Malkamäen Verneri KTK-II, SV-I
iie. Koistilan Miina
ie. ILO Wellamo
KTK-III, ERJ-II
iei. VIR MVA Ch Huvikumpulan Viljami KTK-II, KRJ-III
iee. ILO Orvokki

e. Ruustinna
KTK-II, KRJ-II

ei. Ruhtinas ILO
KTK-II, SLA-I, KRJ-II, YLA1

eii. Jäpän Uppo-Nalle SV-I, SLA-III
eie. VIR MVA Ch Sannin Roihutar KTK-I

ee. Armaan Aliisa

eei. Elias Luned ERJ-I
eee. Huvitutin Aava

Kilpailut

NÄYTTELYMENESTYS

KRJN ALAISET KISAT
33 sijoitusta

01.07.2016 | kutsu | HeA | 1/40
11.07.2016 | kutsu | HeA | 3/30
12.07.2016 | kutsu | HeA | 4/30
13.07.2016 | kutsu | HeA | 2/30
16.07.2016 | kutsu | HeA | 4/30
18.07.2016 | kutsu | HeA | 4/30
19.07.2016 | kutsu | HeA | 5/30
22.07.2016 | kutsu | HeA | 4/40
28.07.2016 | kutsu | HeA | 2/40
30.07.2016 | kutsu | HeA | 4/40

03.08.2016 | kutsu | HeA | 5/40
04.07.2016 | kutsu | HeA | 2/40
07.08.2016 | kutsu | HeA | 1/40
10.08.2016 | kutsu | HeA | 4/40
13.07.2016 | kutsu | HeA | 1/30
14.07.2016 | kutsu | HeA | 2/30
19.07.2016 | kutsu | HeA | 2/30
19.07.2016 | kutsu | HeA | 3/30
20.07.2016 | kutsu | HeA | 1/30
21.07.2016 | kutsu | HeA | 2/30
22.07.2016 | kutsu | HeA | 4/30
25.07.2016 | kutsu | HeA | 1/30
26.07.2016 | kutsu | HeA | 2/30
27.07.2016 | kutsu | HeA | 3/30
29.07.2016 | kutsu | HeA | 2/30
30.07.2016 | kutsu | HeA | 1/30
02.08.2016 | kutsu | HeA | 2/30
11.07.2016 | kutsu | HeA | 1/30
04.07.2016 | kutsu | HeA | 2/40
01.07.2016 | kutsu | HeA | 1/40
22.07.2016 | kutsu | HeA | 4/40
28.07.2016 | kutsu | HeA | 2/40
30.07.2016 | kutsu | HeA | 4/40

kilpailut

Hippi kilpailee porrastetuissa (Vaativa B).

Kouluratsastus taso 6/5
Tahti ja irtonaisuus 1225.04p
Kuuliaisuus ja luonne 1221.01p


Esteratsastus taso 3/-1

Varusteet

Hevoselle kerätään keltaisia varusteita (riimut, loimet, yms)
Yleisvarusteet (yleissatula & -suitset, mustat hopeisilla osilla)
Kouluvarusteet (koulusatula & -suitset, mustat hopeisilla osilla)
Loimia (tallissa fleece, ulos talvella paksu toppaloimi)
Kisoihin mukaan valkoinen satulahuopa ja nahkariimu

Hoito-ohjeet

Tarhaa kenen tahansa kanssa
Loimi vain kovalla pakkasella/märkänä
Suojat ratsastaessa
Riimu pois päästä tarhassa
Kerran viikossa pitkä maastolenkki

Päiväkirja

16.03.2018 - Entinen Vikuri

Vekun vanhetessa olin huomannut sen hieman järkiintyneen. Ei niin paljoa, että oria olisi voinut lapaseksi haukkua. Ori rakasti edelleen kaikenlaista riekkumista, jos sellaiseen tuli tilaisuus. Suurinosa tilanteista kuitenkin sujui nykyään rauhallisesti eikä Vekun kanssa ollut oma kärsivällisyys enää niin kortilla. Esimerkiksi edellisen viikon perjantaina tarvoimme orin kanssa lumipyryssä kaksistaan, orilla reki perässä. Se veti puukuormaa, jonka olimme isännän kanssa lastanneet keskellä metsää. Vekkua ei haitannut vaikka moottorisaha lauloi metsässä. Puut oli kaadettu jo aikaisemmin, mutta isäntä joutui pienimään niitä vielä ennen lastaamista. Olimme ajaneet orin yhdessä metsään, mutta lähdin Vekun kanssa keskenään kotimatkalle. Ensimmäistä kertaa täysin kaksistaan ja vielä kuorman kanssa. Vekku oli onneksi tottunut jo kuorman vetämiseen, olimme käyneet kolmestaan aikaisemmin puita. Lumipyry sakeni ja pian oli vaikea nähdä missä tie kulki. Siirryin ajamasta taluttamaan, en halunnut ajaa hevosta ja kuormaa pientareelle, josta olisi vaikea sitten peruutella.

Vekku oli hieman hämmentynyt kun kuljin sen vierellä. Pääsimme kuitenkin kotipihaan turvallisesti. Vekun askel oli koko matkan ajan reipas, mutta se käveli kärsivällisesti vierellä eikä kirinyt ohi. Pihassa pääsimme tuulelta ja tuiskulta hieman suojaan ajaessani orin puuvaraston suojaan. Siinä se seisoi nätisti kun purin yksin puukuormaa varastoon. Olin yllättynyt kuinka hyvä työhevonen orista oli kuoriutunut. Kaiken sen riekkumisen ja vikuroinnin jälkeen. Olihan se jo vanhempikin. Töiden teko kuitenkin tuntui sopivan orille niin hyvin, että se malttoi rauhoittua siksi aikaa. Kyllä se sitten tarhassa touhotti menemään kamalaa vauhtia ja joskus taluttaessa pisti riekkumisvaiheen päälle. Kyllä Vekkua joutui edelleen käskemään napakasti, mutta ei se enää ollut samanlainen päänvaiva kuin pienenä.

Kuorman purettuani peruuttelin orin ja reen suojasta ulos. Tallipihassa parkkeerasimme reen tuttuun paikaan, Vekku seisoi kiltisti paikallaan niin kuin se oli oppinut. Sai palkaksi pari namia kun remmit oli irroitettu. Talutin Vekun takaisin talliin, se oli selkeästi töistä väsynyt, mutta ihanan rento. Pikainen harjaaminen, loimitus ja ori karsinaan. Kehuin sitä ja lupasin seuraavalle päivälle vähän vapaata.

02.07.2016 - Vekkuli Vekku

Vekun kanssa on ratsuorin ura lähtenyt hienosti käyntiin. Ori sai varsojen arviointitilaisuudessa juuri sopivat pisteet ja SV-II palkinnon. Meille tuo palkinto oli just se mitä mentiin hakemaan. Ori käyttäytyi Vekkumaiseen tapaansa leijaillen, innokkaasti eteenpäin kulkien ja näyttäen maailmalle kaikkia liikkeensä kerralla. Kimo sai paljon huomiota, ihailuja ja tietysti muutaman hieman ärsyytyneen katseen kun meidän mahdoton oripoika leijaili vähän turhankin itsevarmasti lähelle toisia hevosia. Vekku on kotioloissa oppinut jo kulkemaan paremmin talutuksessa, mutta vieraissa paikoissa sen askel muuttuu liian kevyeksi.

Vekusta tuli myös isä. Sen morsioksi valikoitui tallin oma kasvatti Malla ja pariskunta hoiti homman hienosti. Viljami syntyi kesäkuun alussa, terveenä ja reippaana. Rautias orivarsa pääsi jo hyvään kotiin. Isä ja poika ovat kuin yö ja päivä mitä ulkonäköön tulee. Vekku lähtee kisaurille kesän aikana isommin, kantakirjatilaisuuteen ori ilmoitettiin heinäkuulle. Olin jo melkein laittamassa sen kesäkuun tilaisuuteen, mutta sinne menikin kaksi muuta oria. Vekkua täytyy ennen tilaisuutta käyttää vähän maailmalla, jotta käytös olisi parempaa kuin arviointitilaisuudessa. Onneksi kimosta on tullut fiksumpi, rauhallisempi ja muutenkin täyspäisempi pikkuhiljaa.

Valmennukset

Kouluvalmennus - valmentaja: Viveka

Silmäilin kentällä sinkoilevaa, oikeasti päättömästi säheltävää, kimoa oria. Sen valkoinen karvapeite sulautui valkoiseen lumihankeen, josta orin kirkkaan keltaiset varusteet oikein heijastuivat. Tästä kouluvalmennuksesta tulisi oikein mielenkiintoinen, tuumailin ja lähdin laittamaan oria että sen ratsastajaa hieman ruotuun. Onnistuisinko siinä, siihen halusin uskoa, mutta orin käytös vaikutti hieman haasteelliselta.
Sain heti huomata, että Vekuksi kutsuttu ori osasi testata alkuunsa kaikki ratsastajansa antamat avut. Se yksinkertaisesti kyseenalaisti ensiksi kaiken. Laitoinkin ratsukon tekemään alkuverryttelyksi jokaiseen kulmaan voltin, toisella pitkällä sivulla uralta ulospäin taivutusta ja toisella pitkällä sivulla loivaakiemurauraa, ja nämä niin että ratsukon tuli tehdä tasaisesti siirtymiä ravista käyntiin.
”Taivuta sitä selkeämmin kulmiin. Käytä aktiivisesti sisäpohjettasi ja muistat hyvän ulko-ohjan tuen. Äläkä nojaa asentoasi liian eteen, olet vain silloin lähdössä orin meno vouhotukseen mukaan.” Sanat ryöppysivät suustani ja sain aluksi muistuttaa näistä useampaan kertaan.
Nopeat siirtymät saivat Vekkuun odotetun lopputuloksen. Orin tahti rauhoittui hieman ja se alkoi keskittymään ratsastajaan, kun se huomasi, että tällä oli kokoajan sille uutta ajateltavaa.
”Suosittelen, että jatkossakin keskityt orin kanssa alkutunnista nopeisiin siirtymiin eri askellajien välillä. Tämä tepsii myös niihin hitaampiin hevosiin herättelyksi ja näihin säheltäjiin rauhoittavasti.”
Päivän päätehtävämme oli tänään harjoitella ravipohkeenväistöä. Energisyydestä ei tänään ollut Vekun kanssa ongelmaksi, mutta väistöliikkeessä senkin edestä. Vaikka olimme saaneet orin hyvin kuulolle alkuverrytellyssä, pyrki ori vieläkin ensimmäisten väistöjen aikana livistää ratsastajansa avuilta. Laitoin ratsastajan tekemään pohkeenväistön samalla tekniikalla kuin alkuverryttelyn. Muutama metri väistöä, nopea suoristus, väistö uudestaan ja suoristus ja tätä rataa. Väistöt teetätin, niin että yhdelle puolelle saattoi tulla monta peräkkäin tai sitten joka kerta tuli puolenvaihdos. Ratsastajan antamissa avuissa ei tänään ollut korjaamista, mutta orin asenteessa olisi senkin edestä ollut. Tänään apuna oli tuo nopeiden siirtymien tekeminen, jolla orin olisi pakko alkaa keskittymään. Toistojen myötä aloimme saamaan pohkeenväistön linjaa pidennettyä ja viimeisten toistojen kohdalla ratsukon meno näytti jo oikein hyvältä.
”Pitää kyllä antaa pisteet sinulle ratsastajana. Tuo unelmien valkoiselta ratsulta näyttävä ori ei sitä tosiaan ole. Voit olla tyytyväinen näihin viimeisiin pohkeenväistöihin. Vekku osaa selvästi hommansa, jos se vain viitsii keskittyä.”