Vuornan Villivanilja

YLA2, SLA-II, KRJ-I, KV-II
VIRTUAALIHEVONEN | SIM-GAME HORSE

Suomenhevonen, tamma
Rautias, 158cm
01.12.2015, 20v

Kasvattaja Vuorna
Omistaja rukkanen (VRL-00583)

Koulutustaso HeA
Rekisterinro VH15-018-2578

Kouluratsastus taso 7 (3116.74 op.)
Lisää porrastettujen pisteistä alempana.

Kuvien © VRL-05196

JÄLKELÄISET // 4 kpl

22.04.2016 Kaunon Vaniljanalle KV-I, SV-II // i: Villahaan Nalle
20.05.2016 Kaunon Villivadelma SV-II, KTK-III // i: Viisikon Vastahanka
01.06.2016 Kaunon Villimarja // i: Kuuralehdon Humelur
24.07.2017 Kaunon Villiveikko SV-II // i: Hiiden Hapro

RIP 03.04.2018

Meidän 20v Vanttu nukkui ikiuneen huhtikuun alussa. Hirveässä lumimyräkässä yritimme hoitaa tamman ähkyä. Mitään ei kuitenkaan ollut lopulta tehtävissä ja Vanttu päästettiin kivuistaan. Ilta-aurinko pilkisti juuri silloin pilvien välistä toivottaen tamman tervetulleeksi. Kiitos Vanttu!

SAAVUTUKSET

X nuorten kouluhevosten laatuarvostelu 20.02.2016 (2v)
Rakenne: 8 Käynti: 3 Ravi: 4 Lisäpisteet: 2 Suku: 3,5
Yhteensä: 20,5., KV-II

Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 15.03.2018
7 + 40 + 22,5 + 20 + 13 = 102,5 p. KRJ-I

Suomenhevosten laatuarvostelu 20.03.2018
89p SLA-II

Yleislaatuarvostelu tilaisuus 30.03.2018
30,5 (19+11,5) - 25 (13+12) - 17 - 13 - 7 = 92,5p / YLA2

Ikääntymisenä käytettiin 30 IRL-päivää = 1 virtuaalinen vuosi. 2v - 30.01.2016 | 3v - 29.02.2016 | 4v - 30.03.2016 | 5v - 29.04.2016 | 6v - 29.05.2016 | 7v - 28.06.2016 | 8v - 28.07.2016

Historia

Vuornan Villivanilja tuli meille Kaunovaaraan hetken tuumailun tuloksena. Ajeltiin Vuornaan tyhjän trailerin kanssa ja takaisin tuotiin rautias tamma, joka vei sydämen jo oikeastaan heti kun sen turpa painui kämmentä vasten. Villivaniljan lempinimeä makusteltiin monta viikkoa, se oli välillä Villis, Vanilja, Vanne, Vanna ja Viiru. Vanttu siitä kuitenkin tuli pitkän ja hartaan mietinnän jälkeen. Vanttua on rakastettu meidän tallissa ja helpon luonteensa puolesta se on sopinut tammalaumaan helposti. Kipaistiin myö Vantun kanssa myös kouluvarsojen laatuarvostelussa, josta tamma toi mukanaan kakkospalkinnon. Kiitettävä meidän mielestä kun ei se kaksivuotiaana mikään maailman laadukkain putte vielä ollut. Ajan kanssa Vantusta kasvoi hieno perusputte, jonka kanssa niin kisaaminen kuin arkikin on sujunut hienosti.

Luonne

Vanttu on kärsivällinen, pitkähermoinen ja fiksu tamma. Se on peloton vaikka katseleekin maailmaa välillä turhankin rauhallisin elkein. Vanttu miettii, pohtii ja tutkii kaikessa rauhassa. Uusiin ihmisiin se tutustuu hitaasti eikä lämpene heti ensimmäisestä kerrasta. Joihinkin ihmisiin se ihastuu heti ja haluaisi vain touhuta heidän kanssaan. Kukaan muu ei kelpaa, jos sen lempi-ihminen on lähistöllä. Vanttu osaa pistää jarrut päälle taluttaessa, jumittua karsinan ovelle ja napottaa siinä ärsyttävästi kunnes se Hänen Korkeutensa haluama ihminen tulee ja taluttaa.

Vanttu on yksinkertainen ratsastaa. Se ei vaadi mitään ihmeellisiä kepulikonsteja liikkuakseen oikein ja hyvin eteenpäin. Tammasta löytyy tätiratsun kaikki ainekset. Se on pitkähermoinen, tietää mitä tekee eikä ole liian pelottava ensiratsu. Reipas askel muuttuu rauhalliseksi tarpomiseksi, jos ratsastajaa selässä hirvittää. Vanttu reagoi ihmisen tunteisiin nopeasti eikä tee hätiköityjä päätöksiä. Kouluratsuna se on onnen omiaan, tekee työnsä tarkasti eikä anna periksi vaikka ensimmäisellä kerralla ei homma sujuisi. Seuraavalla kerralla annetaan pikkuisen enemmän. Maastoputtena Vanttu taitaa kaikki tallin lähistön polut ulkomuistista, se kantaa pienen aloittelijan tai kokeneen tarpojan turvallisesti metsän poikki kotipihaan vaikka silmät kiinni. Vantun askel on rento, varma eikä tamma epäröi johtaa laumaansa eteenpäin.

Vanttu tykkää syödä kaiken mitä sen eteen ikinä sattuukaan. Tamma on napostellut riimuja, loimia ja tarhan aitaa. Sen karsinan ovea on jyrsitty sellaisistakin kohdista mihin ei hevosen hampaiden pitäisi millään yltää. Herkuilla Vanttu on helppoa lahjoa kaveriksi. Mitä erikoisemmat herkut, sitä paremman kaverin tammasta saa.

Suku

i. Koistilan Muisto
KTK-III, SLA-II, YLA3

ii. Ch Sumottaja
KTK-II, KRJ-I, ERJ-I, SLA-I

iii. Simpura
161 cm, m
iie. Siivekäs
156 cm, prt
ie. Ch Kirsen Hento
KTK-II, YLA2
iei. Kivikko
150 cm, rt
iee. Kirsen Heikko
155 cm, rn

e. Koistilan Venla
KTK-III, SLA-I, KRJ-I, YLA2

ei. Kaamosritari
KRJ-I

eii. Ruosteprinssi
153 cm, rn
eie.Venniina
154 cm, vprt

ee. Siian Ehdollinen
KTK-II, SLA-II

eei. Viidakko-Veikko
161 cm, klm
eee. Siia Maria
150 cm, rt

Kilpailut

NÄYTTELYMENESTYS

KRJN ALAISET KISAT
55 sijoitusta

09.02.2016 | kutsu | HeB | 2/60
14.02.2016 | kutsu | HeA | 3/30
14.02.2016 | kutsu | HeA | 2/30
15.02.2016 | kutsu | HeB | 7/60
19.02.2016 | kutsu | HeA | 5/30
20.02.2016 | kutsu | HeA | 5/30
20.02.2016 | kutsu | HeB | 5/60
20.02.2016 | kutsu | HeB | 4/30
20.02.2016 | kutsu | HeB | 3/30
22.02.2016 | kutsu | HeB | 4/30
21.02.2016 | kutsu | HeA | 5/30
22.02.2016 | kutsu | HeA | 1/30
23.02.2016 | kutsu | HeA | 3/30
25.02.2016 | kutsu | HeA | 4/30

25.02.2016 | kutsu | HeB | 2/30
27.02.2016 | kutsu | HeB | 5/30
26.02.2016 | kutsu | HeA | 1/30
26.02.2016 | kutsu | HeA | 2/30
28.02.2016 | kutsu | HeA | 2/30
01.03.2016 | kutsu | HeA | 4/40
02.03.2016 | kutsu | HeA | 3/30
02.03.2016 | kutsu | HeA | 1/30
05.03.2016 | kutsu | HeA | 4/30
05.03.2016 | kutsu | HeA | 5/30
06.03.2016 | kutsu | HeA | 4/40
06.03.2016 | kutsu | HeA | 3/30
09.03.2016 | kutsu | HeA | 1/40
10.03.2016 | kutsu | HeA | 2/40

10.03.2016 | kutsu | HeA | 2/30
10.03.2016 | kutsu | HeA | 3/30
15.03.2016 | kutsu | HeB | 5/40
16.03.2016 | kutsu | HeA | 3/60
21.03.2016 | kutsu | HeA | 2/30
22.03.2016 | kutsu | HeA | 5/30
26.03.2016 | kutsu | HeA | 5/30
27.03.2016 | kutsu | HeA | 2/60
28.03.2016 | kutsu | HeA | 3/60
28.03.2016 | kutsu | HeB | 6/40
28.03.2016 | kutsu | HeB | 1/43
01.04.2016 | kutsu | HeB | 4/30
02.04.2016 | kutsu | HeB | 3/30
02.04.2016 | kutsu | HeB | 3/43

03.04.2016 | kutsu | HeB | 4/43
03.04.2016 | kutsu | HeB | 1/43
04.04.2016 | kutsu | HeB | 1/30
06.04.2016 | kutsu | HeB | 2/30
06.04.2016 | kutsu | HeA | 5/49
07.04.2016 | kutsu | HeA | 7/49
08.04.2016 | kutsu | HeA | 2/49
05.04.2016 | kutsu | HeB | 3/30
06.04.2016 | kutsu | HeB | 3/30
07.04.2016 | kutsu | HeB | 4/30
08.04.2016 | kutsu | HeB | 1/30
10.04.2016 | kutsu | HeB | 2/30
18.04.2016 | kutsu | HeB | 4/30

Porrastetut ja ominaisuuspisteet
Kouluratsastus taso 7/4 3116.74 op. Esteratsastus taso 3/-1 1400.8 op. Kenttäratsastus taso 0/-1 0 op.
Tahti ja irtonaisuus 1715.94 Hyppykapasiteetti ja rohkeus 0.00 Nopeus ja kestävyys 0.00
Kuuliaisuus ja luonne 1400.80 Tarkkuus ja ketteryys 0.00    
Varusteet

Hevoselle kerätään keltaisia varusteita (riimut, loimet, yms)
Yleisvarusteet (yleissatula & -suitset, mustat hopeisilla osilla)
Kouluvarusteet (koulusatula & -suitset, mustat hopeisilla osilla)
Loimia (tallissa fleece, ulos talvella paksu toppaloimi)
Kisoihin mukaan valkoinen satulahuopa ja nahkariimu

Hoito-ohjeet

Tarhaa kenen tahansa kanssa
Loimi vain kovalla pakkasella/märkänä
Suojat ratsastaessa
Riimu pois päästä tarhassa
Kerran viikossa pitkä maastolenkki

Päiväkirja

Voihan Vanttu!

10.02.2018

Rautias tamma seisoi keskellä peltoa. Sen ei todellakaan pitänyt olla siellä varsinkaan yksin. Vanttu katseli ympärilleen ja minut huomatessaan lähti tulemaan kohti. Onneksi tamma oli sellaista mallia, että se halusi tulla turvaan ihmisen luokse. Se miten tähän oli päädytty oli kuitenkin melkoinen seikkailu. Aamutallin jälkeen olin päättänyt ottaa Vantun maastoratsukseni. Piti käydä tarkistamassa laavulla, oliko siellä puita ja samalla saatiin hyvä tekosyy ulkoilla. Lunta oli tullut runsaasti, joten samalla reissu kävi hankitreenistä. Mökkitiet oli aurattu muttei se juuri auttanut kun lunta oli tullut auraamisen jälkeen lisää ja lisää. Vanttua ei paljoa haitannut tarpominen. Se puski eteenpäin kuin höyryveturi. Onnellisena korvat hörössä se kulki tutussa metsässä. Minäkin tuudittauduin sen selässä siihen tuttuun turvallisuuden tunteeseen. Laavulle saavuttuamme annoin Vantun olla vapaana, se seuraili touhujani uteliaana. Puita oli vähän, Matti saisi tuoda lisää, jotta saataisi laskiaiskahvit keitettyä ja makkarat paistettua sunnuntaina.

Kipusin takaisin tamman selkään ja lähdimme suuntaamaan kotia kohti. Sama rento fiilis jatkui, Vanttu sai välillä ravata ja laukata pitkällä suoralla tiellä. Se päästeli menemään sen mitä hangessa pystyi. Annoin sen kulkea melko pitkällä ohjalla. Lähestyessämme peltoaukeaa kuului vasemmalta rasahdus. Tamma ja minä pomppasimme varmasti molemmat ainakin metrin ilmaan. Pysyin selässä ja pysähdyimme niille sijoillemme. Vanttu oli siitä fiksu, että se ei lähtenyt heti juoksuun vaan odotti merkkiä vaarasta. Metsässä rasahti uudestaan. Ehdin miettiä karhua, sutta, hirveä ja vaikka mitä kunnes metsästä eteemme juoksi kettu. Repolainen tuijotti Vanttua ja minua yhtä hämmentyneenä kuin me sitä. Vantulle tämä oli kuitenkin liikaa, se loikkasi eteenpäin hirveää vauhtia, kettu ampaisi toiseen suuntaan ja minä tipahdin siihen keskelle peltotietä. Katselin lumen seasta kuinka rautias paineli häntä suorana kauemmas. Noustessani totesin ettei mennyt mitään poikki, kettu oli häipynyt maisemista ja Vantusta näkyi vain jäljet lumessa. Lähdin tarpomaan kotiinpäin huudellen samalla Vantun perään.

Päästyäni pellon reunaan huomasin tamman seisovan keskellä peltoa, paksussa hangessa. En tiedä miksi se oli sinne mennyt eikä jatkanut suoraan tietä pitkin kotiin. Naurahdin nähdessäni sen hämmentyneen ilmeen. Oli kai parka ajatellut oikaista pellon poikki kotiin, mutta ei jaksanutkaan. Tamma käveli luokseni, odottelin sitä siinä tien poskessa. Vanttu pieni, olethan sie aika hupsu, sanoin sille kun tamma vihdoin tuli takaisin tielle. Ohjat roikkuivat hassusti sen kaulalla, hikinenkin se oli kaikesta tarpomisesta. Annoin herkun, nousin selkään ja suuntasin tamman kotiinpäin. Saatiinpa ainakin kunnon hikiliikuntaa pullukalle tammalle.

Kouluvarsa?

20.02.2016

Lähdimme aikaisin aamulla kouluvarsojen arvostelutilaisuutta kohti. Oli nuoria auto täys. Vantun kanssa jännitin ehdottomasti eniten. Se oli matkustanut todella vähän, traileriin olimme sen kanssa kiivenneet muutaman kerran, mutta autossa se oli matkustanut lähinnä vain silloin ihan pienenä. Kaksivuotias tamma seisoi kiltisti trailerissa, matkusti nätisti ja käyttäytyi siivosti uudessa paikassa. Tuomarit kehuivat rakennetta, käynnissä ei ollut juuri kehumista, mutta ravi oli pikkuisen parempaa. Lopullinen palkinto oli KV-II. Olimme oikein tyytyväisiä. Tammasta oli tullut jo hevosen näköinen eikä siitä ollut pahaa sanottavaa. Matkustaminen oli sujunut mainiosti, tilaisuus mennyt kiitettävästi ja nyt tiedettäisi mitä sen kanssa tulisi kehittää. Eihän meidän Vantulla ollut vielä ollut edes satulaa selässä, joten sen puoleen askellajit olivat vielä raakoja. Onneksi laukkaa ei tilaisuudessa haluttu edes nähdä, Vanttu oli kyllä esitellyt sitä monesti ja ihan nätistikin, mutta ei se mitään priimaa ollut.

Palkinnon kanssa kotiin paluu oli kuitenkin helpotus. Olihan tässä tammassa potentiaalia. Aika ja treeni tekisivät varmasti tehtävänsä jossain vaiheessa ja odotin jo innolla Vantun kanssa kisaradoille pääsyä. Annoin kotona Vantulle ison kourallisen porkkanan paloja ruuan sekaan. Se mussutti ne onnessaan. Ei varmasti arvannut ollenkaan mitä tulevaisuus toisi tullessaan.

Pikku-Vanttu

12.01.2016

Vanttu oli asunut meillä jo hetken aikaa. Vuotias tamma oli kaikkea muuta kuin kaunis. Hassusti takakorkea, pieni ja heiveröinen. Lihasta ei ollut juurikaan ja talvikarva oli pitkä. Tästä rumiluksesta pitäisi tulla tulevaisuudessa kilparatsu ja siitostamma.. Olihan näitä rumia ankanpoikasia ollut ennenkin, mutta Vanttu oli jotenkin erityisen säälittävä näky. Olimme aloittaneet tamman kanssa kentällä touhuamisen suht aikaisin. Sen kanssa tehtiin maastakäsin harjoituksia sen mitä ehdittiin. Olihan se sentään luottavainen, reipas ja miellyttämisen haluinen hevoslapsi. Vanttua ei tarvinnut mitenkään kovasti komentaa. Se totteli pieniä eleitä, luki ihmistä herkästi ja rauhallisesti. Joskus tamma mietti pitkään, että mitä tässä nyt ajetaan takaa, mutta homman älyttyään se toimi kuin ajatus. Kaksivuotiaana se lähtisi kouluvarsojen arvostelutilaisuuteen, joten siiheksi pitäisi saada tammaa parempaan kuntoon. Vanttu otettiin mukaan käsihevoseksi lenkeille, sen kanssa tehtiin muutenkin paljon töitä kentällä.

Kun vihdoin tuli tammikuu ja lunta annoin nuorten viettää päiviä isolla laitumella hangessa. Vanttukin alkoi saada lihasta ja näyttää pikkuisen tasapainoisemmalta nuorelta. Olihan se silti hassun mallinen, mutta edes hippusen verran rotevampi. Muihin nuoriin verrattuna se oli silti pieni. Eläinlääkäri kehui tamman kehitystä, kaviot olivat oikean malliset ja jalat hyvät. Kyllä se siitä kasvaa ja kehittyy. Hieno tamma siitä vielä tulee. Tukeuduin eläinlääkärin sanoihin ja jatkoimme Vantun kanssa työskentelyä.

Valmennukset